Kvinoa sekä sini- ja tuoksulupiini soveltuvat kuluttaja-arvioiden perusteella hyvin esimerkiksi smoothieen tai välipalatuotteisiin. Tutkijat tarkastelivat ominaisuuksiltaan lupaavien kvinoan ja lupiinien hyödyntämistä kestävässä ruoantuotannossa.
Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) hankkeessa selvitettiin ravitsemuksellisilta ja toiminnallisilta ominaisuuksiltaan mielenkiintoisten ja lupaavien viljelykasvien hyödyntämistä. Hanke toteutettiin yhteistyössä Perun La Molinan maatalousyliopiston ja Chilen Valparaison yliopiston kanssa. Yhteistyökumppaneina oli myös yrityksiä, jotka edustivat sekä alkutuotantoa että elintarviketeollisuutta.
Tutkimukseen valittiin kasveja, joita viljellään kaikissa kolmessa maassa – Suomessa, Perussa ja Chilessä. Tutkijat halusivat selvittää muun muassa kasvien ravintokoostumusta, tuotanto- ja jalostusteknologioita ja luoda uusia tuoteideoita.
– Luken tutkijat esimerkiksi kokeilivat yhdessä kumppaniyrityksen kanssa aurinkopaneeleja yhdistettynä siementen kuivaukseen, mikä osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Hankkeessa halusimme yhdistää ekologisen aurinkoenergian moderneihin kuivausteknologioihin, jotta niitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kehittyvissä maissa laadukkaana ja ympäristöystävällisenä menetelmänä, kertoo Turun yliopiston elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yliopistonlehtori Jukka-Pekka Suomela.
Tutkijat kehittivät kvinoasta ja lupiineista uusia tuoteideoita, jotka he antoivat kuluttajien arvioitaviksi. Suomessa kuluttajat arvioivat kvinoasta ja sinilupiinista valmistettuja smoothieita, ja Perussa arvioitavana oli smoothieiden lisäksi niin ikään kvinoasta ja lupiinista valmistettuja välipalatuotteita.
– Perussa saimme mukaan tunnetun kokin Flavio Solórzanon, joka valmisti välipalatuotteet halutuista raaka-aineista. Uusilla tuoteideoilla testasimme sekä Perussa että Suomessa, missä muodossa ja kuinka paljon kvinoaa ja lupiinia tuotteisiin voidaan laittaa, jotta ne ovat vielä mielekkäitä kuluttajille, Suomela sanoo.
Kuluttaja-arvioiden perusteella kvinoaa ja lupiineja voisi hyödyntää smoothien ja välipalatuotteiden raaka-aineina. Sini- ja tuoksulupiinit ovat ravintoarvoiltaan rikkaita kasveja, jossa on runsaasti proteiinia ja hyviä rasvoja. Kvinoa on myös ravintorikas raaka-aine, jonka sisältämä tärkkelys soveltuu hyvin erilaisiin tuotteisiin.
– Hankkeemme on vahvistanut tutkimuslaitosten välistä tiedon vaihtoa ja vuorovaikutusta elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Alkutuotantosektori sai hyödyllistä tietoa erityisesti kuivausteknologioihin liittyen. Yhteistyöverkostomme vahvistuivat sekä kotimaisten hankekumppanien välillä että kansainvälisten yhteistyökumppanien suuntaan, Suomela toteaa.
Sustainable Utilization of Andean and Finnish Crops -hanketta rahoitti Business Finlandin ja UM:n yhteinen BEAM-ohjelma. Kumppaniyrityksinä mukana olivat Avena Nordic Grain Oy, Bunge Finland Oy, Rainingon Luomutila, Polar Glucan Oy ja Viljakas Oy.
Lisätietoja
Jukka-Pekka Suomela (Turun yliopisto), p. 046 923 3975, jusuom@utu.fi
Eila Järvenpää (Luonnonvarakeskus), p. 040 513 3574, eila.jarvenpaa@luke.fi