Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen järjestämään lasten ja nuorten ahdistuneisuutta käsittelevään seminaariin osallistui yli 1000 tutkijaa, sivistys- sosiaali- ja terveysalan ammattilaista, järjestöjen edustajia ja päättäjiä.
Lasten ja nuorten palveluihin etsitään tehokkaampia keinoja Suomen oloissa uudenlaisella tutkijoiden ja hyvinvointialueen ammattilaisten tutkimusyhteistyöllä. Turun yliopistossa johdetun tutkimuksen lippulaiva INVESTin ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteisen tutkimusohjelman perimmäisenä tavoitteena on löytää keinoja auttaa lapsia ja nuoria tutkitusti vaikuttavilla keinoilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Kun palvelua tuottavia ihmisiä sekä rahaa on tarvetta niukemmin, on tehtävä vaikuttavampia päätöksiä. Näin kiteytyy Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n ja Turun yliopiston tiedekummien yhteisen Tutkimuksesta päätöksentekoon -seminaarin viesti. Kuulijoina olivat Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuutetut. Tutkijoiden puheenvuorot toivat esille toimenpiteiden pitkäkestoisuuden. Esimerkiksi lapsen ensimmäisinä elinvuosinaan kokema stressi altistaa vanhemmiten muistisairaudelle.
Väitöskirjatutkimuksen mukaan vauvoilla voimakas huomion kiinnittyminen negatiivisiin kasvojenilmeisiin on yhteydessä positiivisiin kehityksen piirteisiin, mikä poikkeaa aikuisten parissa tehdyistä tutkimuksista.
Nuorten ahdistusoireet ovat nousseet merkittävästi, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kyselytutkimus. Keskuksen tutkijat ovat verranneet laajoilla väestötason kyselytutkimuksilla 8–9-vuotiaiden lasten ja 13–16-vuotiaiden nuorten psykososiaalista hyvinvointia ennen ja jälkeen koronapandemian huippua. Aiemmin muutokset ovat olleet muutaman prosenttiyksikön luokkaa, mutta nyt erityisesti tytöillä ahdistus ja vaikeudet ovat lisääntyneet lyhyellä aikavälillä todella paljon, kertoo tutkimusta johtava professori André Sourander.
Äidin masennusoireiden havaittiin olevan yhteydessä 5-vuotiaiden lasten aivojen valkean aineen rakenteeseen LL Venla Kumpulaisen väitöskirjatutkimuksessa. Yhteys oli erilainen tytöillä ja pojilla. Lisäksi äidin synnytyksen jälkeiset masennusoireet näyttivät liittyvän tyttöjen huomion lisääntyneeseen suuntautumiseen pelokkaisiin ilmeisiin silmänliikemittauksissa.
Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskus CERLIn ja Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus CELEn Kuukauden tutkija -sarjassa esittelyvuorossa on CELEn väitöskirjatutkija Mari Siipola.
Lasten kuntoutushoitotyö parhaimmillaan tähtää lapsen omannäköiseen elämään. TtM Johanna Kaitsalmi kehitti tutkimuksessaan hoitotyön dialogisen mallin, jonka avulla lapsen oikeus vaikuttaa omaan elämäänsä voi toteutua.
Oppimisen, kielen tai motoriikan kehityshäiriön diagnoosin saaneiden lasten maahanmuuttajataustaisten äitien alkuraskauden D-vitamiinitasot eivät eronneet verrokkiäitien D-vitamiinitasoista, selvisi Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen uudessa tutkimuksessa. Maahanmuuttajaäideillä oli kuitenkin huomattavan matalat D-vitamiinitasot suomalaisiin äiteihin verrattuna.
Yhtenä hankkeen tavoitteena on ollut tarjota peruskouluille monipuolisia välineitä turvallisuuden kehittämiseen.