Aikuisten tehtävänä on tarjota riittävän kasvun ja kehityksen eväät kaikille lapsille. Ratkaisut ongelmiin pitää etsiä yhteistyössä: lasten ja nuorten oppimis-, mielenterveys- ja hyvinvointiongelmien kasvua ei pysäytetä vain yhden tieteenalan tai palvelusektorin keinoin, kirjoittaa professori Riikka Korja Turun yliopistosta.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kehittämä Voimaperheet-ohjelma tarjoaa perheille myönteisen vanhemmuuden ohjausta lasten käytösongelmien ehkäisyyn. Vuoden 2023 aikana toimintamalli on otettu käyttöön 14 hyvinvointialueella. Viimeisimpänä Voimaperheet on jalkautettu Suomen suurimmalle hyvinvointialueelle Pirkanmaalle.
Naapuruston sosioekonominen huono-osaisuus saattaa heikentää pikkulapsiperheiden ruokavalion laatua sekä lisätä lasten ylipainon riskiä. Lisäksi vanhempien minäpystyvyys näyttäisi olevan yksi tärkeä tekijä lasten ruokatottumusten kehittymisessä, selviää Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjassa. Tutkimus tuo uutta tietoa yksilöllisistä, vanhemmuuteen ja asuinympäristöön liittyvistä tekijöistä lasten ruokailutottumusten taustalla.
Lasten ja nuorten mielenterveys puhuttaa Suomessa ja maailmalla erityisesti nyt, kun nuorten hyvinvointia rasittavat monet kriisit. Pandemian myötä nuorten itsemurhat ovat olleet maailmanlaajuisesti nousussa. Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos ja luontokato ovat myös merkittäviä kansanterveydellisiä uhkia.
Vanhempien täyttämän arviointikyselyn mukaan pikkukeskosina syntyneillä lapsilla oli enemmän haasteita kehityksen eri osa-alueilla 5 ja 8 vuoden iässä, osoittaa Turun yliopiston Pienipainoiset riskilapset (PIPARI) -tutkimusprojektin osatutkimus.
Huonosti nukkuvat vanhemmat kokevat lapsellaan enemmän univaikeuksia kuin hyvin nukkuvat vanhemmat, osoittaa Turun yliopiston väitöskirjatutkija Hanni Rönnlundin väitös. Lisäksi lapsen aamuvirkkuus suojaa vanhemman unenlaatua vuoden seurannassa. Vanhemman oma huono uni ei ennustanut lapsen univaikeuksia.
Jopa alakouluikäisten lasten elämäntyytyväisyys on matalampi köyhyyttä ja materiaalista puutetta kokevilla kuin niitä kokemattomilla. Asia ilmenee valtiotieteiden maisteri Enna Toikan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta, jossa hän tarkasteli asiaa lasten ja nuorten itsensä kuvaamana. – Köyhien lasten matalampi elämäntyytyväisyys liittyy todennäköisesti materiaa itsessään enemmän köyhyyden rooliin lasten sosiaalisissa suhteissa ja osallisuudessa, Toikka sanoo.
Äidin matala sosioekonominen asema ja yksinhuoltajuus lapsen syntymähetkellä sekä lapsen ennenaikainen syntymä, pieni syntymäpaino ja syntymä sektiolla ovat yhteydessä lapsen korostuneeseen todennäköisyyteen saada ahdistushäiriödiagnoosi myöhemmällä iällä. LL Tiia Ståhlberg havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan myös, että lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriön diagnoosien määrä erikoissairaanhoidossa on kasvanut vuosina 1998–2012.
Uusi eduskunta ja hallitus saavat ratkaistavakseen suuria kysymyksiä, jotka haastavat Suomen tulevaisuuden. Siksi INVEST-tutkimuskeskuksen tutkijat kokosivat tutkittua tietoa kolmesta keskeisestä ongelmakohdasta, joihin puuttuminen on tulevien vuosien politiikassa välttämätöntä.