Ajankohtaisessa seminaarissa tarkasteltiin oppilashuollon ja erikoissairaanhoidon yhtymäkohtia lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisessa
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian tutkimuksen lippulaiva INVEST järjestivät tiistaina 6.2. seminaarin, jossa tarkasteltiin erikoissairaanhoidon ja oppilashuollon yhtymäkohtia ja kehittämistarpeita lasten ja nuorten mielenterveyden ja etenkin kouluun liittyvän tai siellä ilmenevän pahoinvoinnin näkökulmasta.
Seminaarissa ”Koulunkäynti on lasten ja nuorten paras henkivakuutus - Miten kehitämme erikoissairaanhoidon ja oppilashuollon yhteistyötä?” tartuttiin ajankohtaiseen ilmiöön, lasten ja nuorten mielenterveystyöhön oppilashuollossa. Tutkimusten mukaan koulun keskeytyminen lyhentää elinajanodotetta ja ennakoi erilaisia vaikeuksia aikuisiällä.
Tilaisuus suunnattiin erikoistuville lääkäreille, oppilashuollossa ja lastensuojelussa työskenteleville, lasten ja nuorten mielenterveysalan ammattilaisille, alan järjestöille ja tutkijoille.
Seminaarin pääpuheenvuorot kuultiin THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltolalta ja Länsi-Uudenmaan tutkimusjohtaja, nuorisolääkäri Silja Kosolalta.
Hietanen-Peltola puhui seminaarissa siitä, miten opiskeluhuollon palvelut voivat edistää nuorten mielenterveyttä osana hoitoketjua. Hänen mukaansa suurin opiskeluhuollon tehtävä liittyy nykyään lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseen.
Puheenvuoronsa lopussa Hietanen-Peltola avasi THL:n näkemyksiä oppilashuollon kehittämisestä.
– Kaikki palvelut ovat samassa organisaatiossa, mutta ne pitäisi saada lisäksi vielä samaan yksikköön. Pitäisi olla yksi palveluyksikkö ja yhteiset asiakkaat. Me emme usko, että kouluterveydenhuolto voi hoitaa kaikki mielenterveysongelmat perusterveydenhuollossa. Mielenterveysasiat vaativat osaamista ja kokemusta, Hietanen-Peltola sanoi.
Silja Kosola puhui seminaarissa siitä, miten koululääkäri voisi parhaiten auttaa nuoria ja avasi kouluterveyskyselyn trendejä. Tuoreimpien tietojen perusteella nuoret nukkuvat ja liikkuvat entistä vähemmän, viettävät liikaa aikaa ruutujen parissa, syövät epäsäännöllisesti, ovat levottomia, yksinäisiä ja heidän mielialaongelmat ovat yleistyneet
Kosolan mukaan kouluterveydenhuoltoa pitäisi kehittää niin, että koululääkärin osaamista voitaisiin hyödyntää tehokkaimmalla tavalla, ja tässä apuna voisi olla ennakoivat digikyselyt oppilaiden terveydentilasta ja hyvinvoinnista.
– Meidän pitää panostaa terveys- ja hyvinvointihyödyn eli vaikuttavuuden mittaamiseen sen sijaan, että mittaamme pelkkiä suoritteita, ovensaranan kulumista, eli vastaanottokäyntien määrää, Kosola sanoi.
Seminaarissa kuultiin lisäksi lyhyemmät puheenvuorot koululääkäri Maarit Mäkilältä, Kiinamyllyn sairaalakoulun johtaja Niina Ekqvistilta sekä avopediatri Elisa Paavilaiselta.
Seminaarin päättäneessä paneelikeskustelussa pohdittiin, miten erikoissairaanhoidon ja oppilashuollon yhteistyötä tulisi kehittää jatkossa. Seminaarin puheenjohtajina toimivat kliiniset opettajat Matti Kaivosoja ja Tiia Ståhlberg Turun yliopistosta.
