Asiasana: lapset

Miten lasten ja nuorten yksinäisyyttä, ulossulkemista yhteisöistään ja epätoivoa voitaisiin vähentää? Näitä kysymyksiä pohditaan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamissa tutkimushankkeissa. Turun yliopiston kasvatuspsykologian professori Niina Junttilan johtaman R-to-B-tutkimuksen tavoitteena on vähentää lapsuudessa ja nuoruudessa koettua yksinäisyyttä ja ostrakismia eli poissulkemista.

Nuorten masennus, ahdistus, psyykkinen kuormitus ja yksinäisyys lisääntyivät pandemian aikana, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama laaja systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kyseessä on ensimmäinen katsaus, joka kokoaa yhteen kansainvälisen tutkimustiedon lasten ja nuorten mielenterveyden muutoksista pandemiaa edeltävältä ajalta pandemia-aikaan.

Osaamispuu®-verkkoalustalla avautuu lapsi- ja perhepalvelujen nykyisille ja tuleville ammattilaisille suunnattu MOOC-verkko-opintojakso ”Moniammatillisen yhteistyön perusteet sosiaali-, terveys-, kasvatus ja opetusaloilla”. Hyvinvointialueiden ja työelämän uudistusten myötä moniammatillinen yhteistyö on tunnistettu kaikkien näiden alojen keskeiseksi osaamistarpeeksi. Opintojakso on kaikille avoin ja maksuton ja se on laajuudeltaan kaksi opintopistettä.

Oletko kiinnostunut lasten, nuorten tai perheiden hyvinvoinnin edistämisestä? Haluaisitko kehittää lapsi- ja perhepalveluissa tarvitsemaasi osaamista tai etsitkö henkilöstön kehittämiseen sopivia koulutuksia ja materiaaleja? Tutustu opiskelumahdollisuuksiin Osaamispuu-verkkoalustalla!

Väitöskirjatutkija Tiina Putkurin tutkimusartikkelissa selvitettiin koulujen mielenterveyspalveluiden nykytilaa ja kuvattiin neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden visiota palveluiden järjestämiseksi. Tutkimuksessa selvisi, että mielenterveyspalvelut koetaan kouluissa riittämättöminä ja vaikeasti saavutettavina. Tulevaisuuskuvissa korostui jako terveyttä edistävään toimintaan ja sairauslähtöiseen hoitoon.

Henni Hiltunen tutki lastentautiopin väitöskirjassaan ennenaikaisena syntyneiden lasten ravitsemuksen, suolistomikrobiston ja kasvun välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa selvisi, että varhainen ravitsemus, varhainen suolistomikrobisto ja syntymää ympäröivät altisteet voivat vaikuttaa keskoslapsen kasvuun ja terveyteen ja ne voivat siksi toimia jatkossa uutena interventiokohteena.

Sen sijaan vanhempien koulutustaso ei ole yhteydessä nuorten osattomuuden kokemuksiin koululuokassa, osoittaa Turun yliopiston uusi tutkimus.

Heidi Pöyhönen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kolmanneksella aivotulehduksen sairastaneista lapsista esiintyy kohtalaisia tai vaikeita jäännösoireita vuosia akuutin sairaalahoidon jälkeen. Lieviä neurologisia ongelmia esiintyy jäännösoireina yli 70 prosentilla lapsista. Sen sijaan lasten kasvohermohalvaukset syystä riippumatta paranevat hyvin. Lasten kasvohermohalvauksen aiheuttajan ja hoidon määrittämisessä voidaan hyödyntää selkäydinnestenäytteen tutkimista.

Kansainvälinen tutkimus on selvittänyt laajojen väestöaineistojen pohjalta, että lapsuudenaikaiset riskitekijät ennustavat sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkijoiden mukaan tulokset tulevat vaikuttamaan riskien ennaltaehkäisyn käytäntöihin, sillä riskitekijöiden ehkäisy lapsuudessa todennäköisesti vähentäisi sairastavuutta tehokkaasti.

Turun yliopiston FinnBrain-hanke alkaa tutkia lapsen kokemuksia häntä koskettaneista kielteisistä elämäntapahtumista. Haastattelututkimukset toteutetaan osana jo raskausaikana käynnistynyttä lasten pitkittäisseurantaa.