Nuorten masennus, ahdistus, psyykkinen kuormitus ja yksinäisyys lisääntyivät pandemian aikana, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama laaja systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kyseessä on ensimmäinen katsaus, joka kokoaa yhteen kansainvälisen tutkimustiedon lasten ja nuorten mielenterveyden muutoksista pandemiaa edeltävältä ajalta pandemia-aikaan.
Kirjallisuuskatsaus käsitti 21 vertaisarvioitua tutkimusta, joissa verrattiin pandemiaa edeltävää ja pandemian aikaista aineistoa 11 maasta. Aineistot sisälsivät 96 000 iältään 3–24-vuotiaan lapsen tai nuoren tiedot.
– Oireilun lisääntymistä voivat selittää sekä rajoitukset että koronasairastuvuuteen kytköksissä olevat tekijät, kuten sairastumisen pelko ja perheen ongelmat yhdessä ja erikseen, toteaa lastenpsykiatrian professori Andre Sourander.
Hoitovelkaan syytä varautua
Souranderin mukaan tarvitaan tutkimusta pandemian pitkäaikaisvaikutusten sekä pandemiaan liittyvien riski- ja suojaavien tekijöiden arvioimiseksi.
– Aiempi katsauksemme osoitti, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen käyttö notkahti yli neljänneksellä pandemian alussa. Kun löydös yhdistetään tuloksiin ongelmien lisääntymisestä, on syytä varautua mahdolliseen hoitovelkaan, Sourander pohtii.
Palvelujen kriisinkestävyyttä vahvistettava
Souranderin mukaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kriisinkestävyyttä olisi mahdollista ja kannattavaa vahvistaa.
– Pandemioiden lisäksi muut suurimittaiset ulkoiset uhat, kuten sodat ja ympäristöuhat vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen. On todella tärkeää kehittää palveluja siten, että ne kykenevät tukemaan lapsia, nuoria ja perheitä tällaisissa kriisitilanteissa, Sourander toteaa.
– Etenkin vaikuttavaksi osoitetut digitaaliset ja muut etähoidot ovat osoittaneet joustavuutensa koronapandemian aikana ja niitä tulisi kehittää edelleen palvelujärjestelmän kriisinkestävyyden varmistamiseksi.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimuksen lippulaiva INVESTiä, joka keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Erityisesti lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia parannetaan kehittämällä uusia tukitoimia.
