Oppimisen, kielen tai motoriikan kehityshäiriön diagnoosin saaneiden lasten maahanmuuttajataustaisten äitien alkuraskauden D-vitamiinitasot eivät eronneet verrokkiäitien D-vitamiinitasoista, selvisi Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen uudessa tutkimuksessa. Maahanmuuttajaäideillä oli kuitenkin huomattavan matalat D-vitamiinitasot suomalaisiin äiteihin verrattuna.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkijat selvittivät, onko maahanmuuttajien matalilla raskaudenaikaisilla D-vitamiinitasoilla yhteyttä lapsen oppimisen, kielen tai motoriikan kehityshäiriöihin. Asiaa haluttiin tutkia, sillä maahanmuuttajien lapsilla on aiemmin todettu olevan enemmän neurokehityksellisiä häiriöitä kuin suomalaisella kantaväestöllä, ja syyt tähän ovat epäselviä.
– Aiemmasta tutkimuksesta tiedämme, että maahanmuuttajien D-vitamiinitasot ovat olleet suomalaisia alemmat. Päätimme tutkia, voisiko matala raskaudenaikainen D-vitamiini osittain selittää oppimisen, kielen ja motoriikan diagnoosien suurempaa esiintyvyyttä tässä ryhmässä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkijatohtori Bianca Arrhenius.
Tutkimuksessa ei löydetty yhteyttä alhaisen D-vitamiinin ja kehityshäiriöiden välillä. D-vitamiinitasot olivat yhtä lailla alhaisia sellaisilla maahanmuuttajaäideillä, joiden lapsilla oli todettu edellä mainittuja kehityksen häiriöitä, kuin terveiden verrokkien äideillä.
– Maahanmuuttajaäitien D-vitamiinitasot olivat silti keskiarvoltaan jopa hälyttävän matalia verrattuna suomalaisen kantaväestön tasoihin. Maahanmuuttajaäitien D-vitamiinitasot olivat keskiarvoltaan 25 nmolia/litra, kun riittävänä tasona pidetään yleensä yli 50 nmolia/litra, Arrhenius kertoo.
D-vitamiinisuositusten muutos kohentanut suomalaisten D-vitamiinitasoja
Osana tutkimuskeskus ja lippulaiva INVESTin toimintaa toteutetussa tutkimuksessa selvisi, että vuonna 2003 tapahtuneen D-vitamiinin suositusmuutoksen ja elintarvikkeiden D-vitamiinirikastuksen jälkeen suomalaisten D-vitamiinitasot hieman nousivat, kun taas maahanmuuttajien arvot pysyivät matalina.
– Tämä löydös alleviivaa ennaltaehkäisevien palveluiden kuten neuvolan tärkeyttä informoida odottajia ja etenkin maahanmuuttajataustaisia odottajia D-vitamiinilisän ottamisen merkityksestä, toteaa Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johtaja, professori André Sourander.
Vaikka tutkimuksessa ei löytynyt yhteyttä matalan raskaudenaikaisen D-vitamiinin ja lapsen oppimisen, kielen ja motoriikan häiriöiden välillä, D-vitamiinilla on monia tärkeitä tehtäviä sikiön luuston ja aivojen kehityksessä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Finnish Maternity Cohort (FMC) kansallista äitiysneuvolaseerumikokoelmaa, jonka tietoja yhdistettiin muihin rekistereihin. Analyyseissa oli mukana 542 oppimisen, kielen tai motoriikan kehityshäiriön diagnoosin saanutta maahanmuuttajaäitien lasta, joiden äitien raskaudenaikaisia D-vitamiinitasoja verrattiin 542 suomalaiseen verrokkiin sekä 443 maahanmuuttajaäidin verrokkiin, joiden lapsilla ei ollut näitä diagnooseja. Tutkittavien lapset olivat kaikki syntyneet Suomessa vuosina 1996–2006.
Tutkimus ”Vitamin D levels of pregnant immigrant women and developmental disorders of language, learning and coordination in offspring” on julkaistu 29.2.2024 PLOS ONE -lehdessä.
INVEST on Turun yliopiston ja THL:n yhteinen tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian lippulaiva, joka tutkii eriarvoisuutta, interventioita ja uutta hyvinvointiyhteiskuntaa. Tavoitteemme on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli.
Lisätietoa:
Bianca Arrhenius bianca.p.arrhenius@utu.fi
