Asiasana: luonnon monimuotoisuus ja kestävyys

Uusi tutkimus Turun yliopistosta osoittaa, että soiden ennallistamisesta hyötyvät myös rauhoitetut lepakot.

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Turun yliopisto ovat kehittäneet uuden karttapalvelun, jonka avulla kartoitetaan tienvarsilla kasvavia lupiineita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Kansalaisia pyydetään kesän mittaan aktiivisesti ilmoittamaan lupiinihavaintonsa kaikille avoimeen palveluun.

Uhanalainen apolloperhonen on monelle saariston asukkaalle ja kesämökkiläiselle tuttu ja odotettu näky kesällä pihapiirissä. Eniten apolloperhosia havaitaan yleensä lennossa heinäkuussa, mutta lajia voi nähdä lennossa kesäkuun lopusta elokuun loppuun. Toukokuun lopun ja kesäkuun alun paahteiset päivät saivat perhoset kuitenkin poikkeuksellisesti liikkeelle jo kesäkuun puolessa välissä.

Lue erikoisartikkelimme, jossa pääset eteenpäin klikkaamalla kuvan reunaa tai nuolta sen alapuolella.

Kuluvan kevään aikana kansalaiset ovat tehneet puutiaishavaintoja etelä- ja länsirannikon lisäksi erittäin runsaasti esimerkiksi Oulussa. Kansalaisten puutiaishavaintoja on kahden vuoden ajan kerätty Punkkilive-palveluun, jonka avulla Turun yliopiston tutkijat seuraavat ja tutkivat puutiaisten levinneisyyttä.

Seurattuaan lepakoiden aktiivisuutta kahden kesän ajan väitöskirjatutkija Simon P. Gaultier havaitsi, että lepakot välttelevät tuulivoimaloita ja keinovaloja metsäalueilla. Väitöskirjatutkimuksen tulokset korostavat myös tarvetta ottaa lepakot paremmin huomioon tuulivoimahankkeissa koko Euroopan boreaalisella alueella.

”Ehkä tämä hallitus tulee suhtautumaan näihin asioihin hieman realistisemmin ja pragmaattisemmin”, sanoi perussuomalaisten Riikka Purra Säätytalolla kysyttäessä, miten nyt neuvoteltavan hallituksen ilmastopolitiikka muuttuisi edellishallitukseen verrattuna. Nyt on hyvä hetki puntaroida niitä lähtökohtia, joista Purran mainitsemia painotuksia kannattaa lähestyä, kirjoittaa Jukka Käyhkö Turun yliopistosta. Kirjoitus on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.

Vuoden alussa voimaan tullut uusi luonnonsuojelulaki suojelee entistä paremmin uhanalaisia lajeja. Sen sijaan tavallisen ”arkiluonnon” suoja on olematon, joten luontokato jatkuu. Avuksi tarvitaan yksi laki lisää, jolla kokonaisuus otetaan kunnolla haltuun, kirjoittavat ekologian ja ympäristönsuojelun dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopistosta ja ympäristöoikeuden erikoistutkija Minna Pappila Suomen ympäristökeskuksesta. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa. 

Turun alueen korkeakoulut ovat syksyllä 2021 aloittaneet yhteistyössä Turun Tiedepuiston kanssa yhteisen Aboa Tech Talks -webinaarisarjan, joka keskittyy uusiin teknologioihin ja kestävään kehitykseen.

Turun yliopiston johtama kansallinen yhteistyöhanke paljasti, että osa lepakkolajeista on runsastunut Suomessa viime vuosina. Lepakoita tutkittiin puoliautomaattisesti äänittämällä aktiivisuutta lähes kaikilla Suomen tutkimusasemilla. Hankkeen aikana esimerkiksi pikkulepakoiden todettiin esiintyvän Suomessa runsaana.