Saaristomeri-vaalipaneelissa perjantaina 24.3. pureudutaan Saaristomereen, sen biodiversiteettiin ja tulevan vaalikauden päätöksentekoon. Arcanumissa järjestettävä paneeli on kaikille avoin.
Turun yliopiston psykologian tutkijat ovat vahvasti mukana Turun kaupungin hankkeessa, jossa etsitään keinoja vauhdittaa kansalaisten ja yritysten ilmastotoimia. Turku sai EU:lta kehittämistyöhön 500 000 euron hankerahoituksen, osa siitä ohjataan yliopiston kanssa tehtävään tutkimukseen, kestävien elämäntapojen kokeilujen tekemiseen sekä yritysten ilmastotyön vauhdittamiseen.
Turun yliopisto on mukana metsäalan kehittämis- ja koulutushankkeessa, jolle myönnettiin 129 000 euroa maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman toimenpiteen osana. Turun yliopistossa hanketta toteutetaan Luonto2100-rahaston kautta.
Lepakoita talvisin vaivaava sienitauti, valkokuonosyndrooma, on eräs aikamme tuhoisimmista eläintaudeista. FM Anna Blomberg havaitsi väitöstutkimuksessaan, että Euroopassa yleinen lepakkolaji on tolerantti kyseiselle taudille. Suomessa tautia ei tavattu lepakoilla lainkaan, mutta ilmastonmuutos vaikuttaa lepakoiden horrospaikkojen olosuhteisiin, mikä voi johtaa taudin puhkeamiseen. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös lepakkolajien levinneisyyteen. Tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa Suomessa talvehtiva uusi lepakkolaji, mikä osoittaa, että muutokset lajistossa ovat jo käynnissä.
Turun yliopistot ovat syksyllä 2021 aloittaneet yhteistyössä Turun Tiedepuiston kanssa yhteisen Aboa Tech Talks -webinaarisarjan, joka keskittyy uusiin teknologioihin ja kestävään kehitykseen. Webinaarit ovat kaikille avoimia ja tapahtuman kieli on englanti. Seuraava webinaari 3.3.2023 klo 9-11 käsittelee kiertotaloutta.
Turun yliopiston tutkijat havaitsivat kahdessa tutkimuksessa, että hiilen varastointia, kasvien sietokykyä sekä rehulaidunten satoa on mahdollista kasvattaa korjaamalla muutamaa keskeisintä maatalouden menetelmää. Tutkimuksen tulokset tarjoavat tiekartan maaperän torjunta-ainekuorman vähentämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Samalla voidaan parantaa laidunalueiden tuottoa.
Yhdeksästoista Elias Tillandz -palkinto parhaasta turkulaisesta biotieteiden julkaisusta jaetaan vuosittaisen BioCity Symposiumin yhteydessä 24.8.2023. Ehdotuksia palkinnonsaajaksi pyydetään.
Tuulivoimaa rakennetaan Suomeen kiihtyvällä tahdilla, mutta sen vaikutuksista luontoon ja eläimiin tiedetään vasta vähän. Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessa lepakoiden ja tuulivoiman suhdetta uudella tavalla. Tulokset osoittavat, että tietyt lepakkolajit välttelevät tuulivoimaloita.
Ympäristömyrkkyjen kertyminen ravintoverkon huipulla oleviin lintulajeihin paljastaa, että Itämeren eliöstössä vuosikymmeniä esiintyneiden pysyvien yhdisteiden lisäksi Suomen rannikolla esiintyy myös joitain uusia ympäristömyrkkyjä, joiden käyttäytymistä ravintoverkossa ei tunneta hyvin.
Merikotkan paluu sukupuuton partaalta on yksi Suomen luonnonsuojelun suurimmista menestystarinoista. Merikotkan paluulla on kuitenkin vaikutusta sen saalislajeihin, etenkin haahkaan, jonka kannan painopiste on FM Camilla Ekbladin tuoreen väitöstutkimuksen mukaan siirtynyt sisäsaaristoon nimenomaan merikotkien vaikutuksesta.