Seurattuaan lepakoiden aktiivisuutta kahden kesän ajan väitöskirjatutkija Simon P. Gaultier havaitsi, että lepakot välttelevät tuulivoimaloita ja keinovaloja metsäalueilla. Väitöskirjatutkimuksen tulokset korostavat myös tarvetta ottaa lepakot paremmin huomioon tuulivoimahankkeissa koko Euroopan boreaalisella alueella.
”Ehkä tämä hallitus tulee suhtautumaan näihin asioihin hieman realistisemmin ja pragmaattisemmin”, sanoi perussuomalaisten Riikka Purra Säätytalolla kysyttäessä, miten nyt neuvoteltavan hallituksen ilmastopolitiikka muuttuisi edellishallitukseen verrattuna. Nyt on hyvä hetki puntaroida niitä lähtökohtia, joista Purran mainitsemia painotuksia kannattaa lähestyä, kirjoittaa Jukka Käyhkö Turun yliopistosta. Kirjoitus on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.
Vuoden alussa voimaan tullut uusi luonnonsuojelulaki suojelee entistä paremmin uhanalaisia lajeja. Sen sijaan tavallisen ”arkiluonnon” suoja on olematon, joten luontokato jatkuu. Avuksi tarvitaan yksi laki lisää, jolla kokonaisuus otetaan kunnolla haltuun, kirjoittavat ekologian ja ympäristönsuojelun dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopistosta ja ympäristöoikeuden erikoistutkija Minna Pappila Suomen ympäristökeskuksesta. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.
Turun alueen korkeakoulut ovat syksyllä 2021 aloittaneet yhteistyössä Turun Tiedepuiston kanssa yhteisen Aboa Tech Talks -webinaarisarjan, joka keskittyy uusiin teknologioihin ja kestävään kehitykseen.
Turun yliopiston johtama kansallinen yhteistyöhanke paljasti, että osa lepakkolajeista on runsastunut Suomessa viime vuosina. Lepakoita tutkittiin puoliautomaattisesti äänittämällä aktiivisuutta lähes kaikilla Suomen tutkimusasemilla. Hankkeen aikana esimerkiksi pikkulepakoiden todettiin esiintyvän Suomessa runsaana.
Metsä- ja merihanhien muuttoliikkeitä selvittävä väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa hanhien muuttoreiteistä ja muuttokäyttäytymisestä. Suomessa pesivät merihanhet hajaantuvat eri pesimäalueilta kahdelle eri muuttoreitille. Metsähanhien muuttokäyttäytymisen merkittävä ilmiö on sulkasatomuutto, joka kuljettaa suomalaiset linnut Barentsinmerelle kesken pesimäkauden.
Turun yliopiston tutkijat havaitsivat, että jopa erittäin pienet jäämät glyfosaattipohjaista torjunta-ainetta maaperässä vähentävät kasveissa eläviä endofyyttisiä mikrobeita, joiden tehtävä on tukea kasvien terveyttä ja kasvua. Tutkimuksessa mikrobien esiintyvyyttä tarkasteltiin koealalla kasvatetuissa puutarhamansikan taimissa.
Kiihtyvässä luontokadossa ei ole kyse vain ”luonnon” ongelmasta. Syvenevä kato vaarantaa myös ihmisen elinolot. Uusi, monimuotoinen luontosuhde voi syntyä vain rohkean johtajuuden kautta. Vastuunpakoiluun ei ole varaa, kirjoittaa Satu Teerikangas. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.
Alfred Kordelinin säätiö on myöntänyt suuret kulttuurihankkeet -ohjelmasta suurapurahan Turun yliopistolle Suomen alueen historiallisen eläin- ja kasvilajiston tutkimiseen.
HumBio-hanke järjesti perjantaina 24.3. Arcanumissa Saaristomeri-aiheisen vaalipaneelin, jossa eduskuntavaaliehdokkaat pääsivät kertomaan näkemyksistään liittyen Saaristomeren suojeluun. Paneeliin osallistuneiden kesken vallitsi puoluerajat ylittänyt yksimielisyys Saaristomeren suojelun tarpeellisuudesta.