Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt mikromuoveja pohjakerrostumista eli sedimenteistä, jotka ovat syntyneet kauan ennen muovimateriaalien keksimistä. Sedimenttien mikromuovipitoisuudesta on toivottu mittaria geologiseen ajoittamiseen, mutta uusi löytö osoittaa, ettei mikromuovien kulkeutumista tunneta vielä riittävän hyvin.
Turun yliopiston tutkijat selvittivät trooppisen Amerikan sademetsissä esiintyvän, aiemmin huonosti tunnetun saniaisryhmän evoluutiohistoriaa hyödyntämällä DNA-menetelmiä. Samalla tutkijat löysivät lukuisia uusia saniaislajeja, joista 18 on nyt saanut virallisen nimen ja lajinkuvauksen.
Tutkijoiden tekemä geenilöytö osoitti, että lehtopöllön vaaleanharmaa väritys on yhteydessä elintoimintoihin, jotka auttavat pöllöä selviytymään kylmässä ympäristössä. Ilmaston lämmetessä tummanruskea höyhenpuku todennäköisesti yleistyy Suomessa ja muilla kylmillä alueilla elävillä lehtopöllöillä.
Tutkijat selvittivät eri sudenkorentolajien suolistobakteereita ja havaitsivat, että näiden hyönteisten bakteerikanta oli odotettua monimuotoisempi. Tutkimuksen avulla ymmärretään paremmin hyönteisten aineenvaihduntaa ja immuunipuolustusta, mikä voi auttaa esimerkiksi hyönteislajien suojelussa.
Kahdeskymmenes Elias Tillandz -palkinto parhaasta turkulaisesta biotieteiden julkaisusta jaetaan vuosittaisen BioCity Symposiumin yhteydessä 29.8.2024. Ehdotuksia palkinnonsaajaksi pyydetään.
Tieteelle tuntemattomien lajien tutkimus on kilpailua aikaa vastaan. Luonnon köyhtyminen etenee maailmanlaajuisesti. Uusien arvioiden mukaan noin miljoona eliölajia on vaarassa hävitä sukupuuttoon seuraavien vuosikymmenten aikana. Tilanne on edelleen mahdollista pysäyttää, mutta se vaatii onnistuakseen laajamittaisia toimia. Eliölajien levinneisyysalueiden ja elintapojen ymmärtäminen on tärkeä askel niiden suojelussa. Turun yliopiston biodiversiteettitutkijat nimesivät vuoden 2023 aikana yhteensä 42 tieteelle tuntematonta eläinlajia, 3 -sukua ja yhden -alaheimon.
Valtioneuvosto asetti 14. joulukuuta Luontopaneelin seuraavalle nelivuotiskaudelle 2024–2027. Puheenjohtajaksi valittiin professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Suomen Luontopaneeli tuottaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.
Tutkijat lukivat saniaisten mitokondrion geenit ja pystyivät piirtämään aiempaa tarkemman kuvan saniaisten ja kortteiden evoluutiosta. Uusi tieto voi auttaa ymmärtämään paremmin koko kasvikunnan evoluutiota.
Turun alueen korkeakoulut ovat syksyllä 2021 aloittaneet yhteistyössä Turun Tiedepuiston kanssa yhteisen Aboa Tech Talks -webinaarisarjan, joka keskittyy uusiin teknologioihin ja kestävään kehitykseen.