Kansainvälinen tutkijaryhmä Turun yliopistosta ja Toursin yliopistosta selvitti, voidaanko infrapunalämpökuvauksella luotettavasti mitata porojen stressireaktioita. Tutkijoiden havainnot viittaavat siihen, että infrapunateknologialla voidaan parantaa eläinten hyvinvoinnin arviointia.
Uusi tutkimus osoittaa, että hevoset pystyvät erottamaan ilon ja surun ilmaukset ihmisen kasvojen liikkeistä ja äänensävyistä. Hevoset kiinnostuivat enemmän ilon ilmeistä kuin surusta ja näyttivät olevan innostuneempia iloisten äänien kuulemisesta.
Haluaisitko auttaa edistämään tieteellistä tutkimusta hevosen käyttäytymisestä? Jos olet vähintään 18-vuotias ja omistat vähintään yhden hevosen, voit auttaa paremmin ymmärtämään ihmisen ja hevosen välistä suhdetta täyttämällä yksinkertaisen ja hauskan verkkokyselyn!
Turun yliopiston ja Ranskan Nouzillyn INRAE:n kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti ajoporojen kykyä ymmärtää ihmisten käsillään antamia merkkejä. Tutkimuksen perusteella etenkin ihmisiin tottuneet porot pystyvät hyvin vähäisellä kouluttamisella seuraamaan ihmisen viittomia erittäin hyvin.
Tuore tutkimus osoittaa, että hevoset, jotka elävät vähintään kolmen yksilön laumoissa ja suurissa tarhoissa, ovat taitavampia seuraamaan ihmisen eleitä kuin yksittäin elävät hevoset. Ihmisen tuttuudella ei ollut vaikutusta eleiden ymmärtämiseen.
Tuore tutkimus osoittaa, että hevonen voi suhtautua vastahakoisemmin uusiin tilanteisiin, jos sillä on useita ratsastajia tai kouluttajia, taustalla on lukuisia omistajanvaihdoksia tai hevonen on ollut nykyisellä omistajallaan vasta vähän aikaa. Hevosen ja ihmisen välistä vuorovaikutusta tutkineen kansainvälisen tutkimusryhmän tulokset viittaavat siihen, että hyvän vuorovaikutussuhteen luominen hevosen kanssa vaatii aikaa.
Kansainvälinen tutkimusryhmä havaitsi, että erilaiset sosiaalisuuden piirteet ovat yhteydessä aasiannorsujen stressihormonitasoihin. Urosnorsuilla esimerkiksi yksinäisyys nosti stressitasoa, naarasnorsuilla taas poikasten läsnäolo laski stressiä.