Turun yliopiston ja Ranskan Nouzillyn INRAE:n kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti ajoporojen kykyä ymmärtää ihmisten käsillään antamia merkkejä. Tutkimuksen perusteella etenkin ihmisiin tottuneet porot pystyvät hyvin vähäisellä kouluttamisella seuraamaan ihmisen viittomia erittäin hyvin.
Työeläimet, kuten hevoset, paimenkoirat ja metsäteollisuudessa työskentelevät norsut viettävät huomattavan paljon aikaa läheisessä vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa niille annettuja tehtäviä tehdessään. Hyvä kommunikointi on ratkaisevan tärkeää ihmisen ja eläimen välisessä työskentelysuhteessa. Eläimen kyky ymmärtää ihmisen merkkejä, etenkin käsillä tehtyjä osoittavia eleitä, on olennainen osa vuorovaikutusta.
– Ihminen käyttää luontaisesti osoittavia eleitä näyttääkseen muille, minne katsoa tai mennä. Muulla tavoin kommunikoivien eläinten ei ole välttämättä helppo ymmärtää näitä eleitä. Tästä syystä kädellä osoittamista käytetään usein kokeissa sen selvittämiseksi, ymmärtääkö eläin ihmiselle ominaisia merkinantoja. Monet lajit, kuten koirat, kädelliset, hevoset, vuohet tai norsut, ovat jo osoittaneet taipumusta ihmisen eleiden ymmärtämiseen, mutta tätä ei ole aikaisemmin tutkittu hirvieläimillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, tohtorikoulutettava Océane Liehrmann Turun yliopiston biologian laitokselta.
– Poro on ainoa kesy hirvilaji. Niitä käytetään rekien vetämiseen, ja ajoporot tarjoavatkin hyvän tilaisuuden tutkia hirvieläinten kognitiivisia kykyjä tulkita ihmisen eleitä, Liehrmann jatkaa.
Tutkimusryhmä tarkasteli kahdeksan ajoporon kykyä vastata ihmisen antamaan merkkiin. Eläimen ohjaaja seisoi kahden jäkälää sisältävän suljetun ämpärin välissä kädellä osoittaen, katsoen ja astuen lähemmäs toista ämpäreistä. Poron tuli seurata osoittavaa kättä ja lähestyä osoitettua ämpäriä jäkälän saadakseen. Testi toistettiin kymmenen kertaa kaikille kahdeksalle porolle ja tutkijat seurasivat, kuinka monta kertaa kymmenestä kukin poro seurasi ihmisen merkkiä. Tyypillisiä kommunikointieleitä toistamalla tutkimusryhmä pyrki selvittämään, seuraavatko porot ihmisen antamia viittomia.
Neljä kahdeksasta porosta ei pystynyt suorittamaan koetta. Nämä porot olivat nuorempia ja niillä oli vähemmän kokemusta vuorovaikutuksesta ihmisen kanssa. Ne olivat koetilanteessa stressaantuneita ja niillä oli vaikeuksia keskittyä ruokapalkintoon ensimmäisten kokeiden aikana.
Muut neljä poroa olivat erittäin motivoituneita osallistumaan kokeeseen. Niistä kaksi seurasi ihmisen ohjeita yhdeksällä kerralla kymmenestä, mikä osoittaa niillä olevan kyky tulkita ihmisen antamia ohjeita.
– Nämä suoritukset ovat erityisen mielenkiintoisia, sillä ajoporot elävät suuren osan ajasta vapaana tunturissa ja niitä koulutetaan ja käytetään työhön ainoastaan talvikaudella. Kun aikaisemmat tutkimukset muilla lajeilla on toteutettu joko kokonaan vankeudessa elävillä tai täysin kesytetyillä eläimillä, ajoporot ymmärsivät ihmisen antamat ohjeet hyvin vähäisellä koulutuksella, vaikka niillä on vain rajattu kontakti ihmisiin, sanoo tutkijatohtori Martin Seltmann.
Tutkimus osoittaa, että eläimet voivat oppia kommunikoimaan ihmisen kanssa ja ymmärtämään tämän eleitä, vaikka ne eivät elä jatkuvasti läheisessä vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa. Porojen osoitettiin myös soveltuvan hyvin uudeksi tutkimuslajiksi hirvieläinten kognitiotutkimuksissa.
