Kansainvälinen tutkijaryhmä Turun yliopistosta ja Toursin yliopistosta selvitti, voidaanko infrapunalämpökuvauksella luotettavasti mitata porojen stressireaktioita. Tutkijoiden havainnot viittaavat siihen, että infrapunateknologialla voidaan parantaa eläinten hyvinvoinnin arviointia.
Eläinten stressin arvioiminen, erityisesti ihmisten hallinnassa olevien eläinten, on tärkeää niiden hyvinvoinnin takaamiseksi. Infrapunalämpökameroiden avulla eläinten stressistä kertovia lämpötietoja voidaan mitata ilman fyysistä kontaktia eläimiin.
Tämä on erityisen hyödyllistä, sillä fysiologisten tietojen, kuten verinäytteiden tai sylkinäytteiden, kerääminen edellyttää eläimen fyysistä käsittelyä, mikä voi aiheuttaa eläimelle stressiä. Jos toimenpiteet voivat vaikuttaa mittaustulokseen, eläinten todellisesta stressistä ei välttämättä saada luotettavaa tietoa. Mittaamalla fysiologisia tietoja ilman fyysistä kontaktia eläimeen, voidaan varmistaa, että mittaustilanne ei aiheuta eläimille ylimääräistä stressiä.
Kun eläin kohtaa stressitekijän, eläimen keho aktivoi tietyt reaktiot valmistautuakseen mahdolliseen taisteluun tai pakoon. Verenkierto ohjautuu kehon osiin, jotka ovat tarpeen pakenemista varten, kuten jalkoihin, mikä taas johtaa veren vähentymiseen muilla alueilla, kuten nenässä tai silmissä. Tämä aiheuttaa näillä alueilla lämpötilan muutoksia, jotka voidaan havaita lämpökameroiden avulla, jos kamera on lähellä ihoa.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että emotionaalinen stressi voi johtaa nenän lämpötilan laskuun sekä ihmisillä että muilla kädellisillä. Nämä lämpötilan muutokset voivat tapahtua nopeasti, usein sekunneissa, ja kestää useita minuutteja. Tämä tarkoittaa, että tiettyjen alueiden lämpötilan seuranta voi osoittaa, kuinka stressaantunut tai kiihtynyt eläin on. Tutkijat ovat havainneet, että lämpötilan mittaaminen silmien ympäriltä, joissa ei ole karvaa, voi olla tehokasta.
Tämä lähestymistapa tarjoaa luotettavan tavan arvioida eläinten stressiä ilman suoraa kontaktia. Tämä on erityisen tärkeää poroille, sillä ne haluavat tyypillisesti välttää ihmisten kosketusta.
Tutkijoiden suorittamassa kokeessa tallennettiin porojen käyttäytymis- ja lämpövasteet, kun niitä silitti vieras henkilö yhden minuutin ajan. Porot yrittivät välttää ihmisen kosketusta ja vetäytyä kauemmas, mikä vahvisti, että silittäminen oli poroille stressaavaa. Kuva: Virpi Lummaa
Tässä tutkimuksessa stressireaktioita mitattiin kahdeksalta Lapissa matkailutarkoituksiin käytettävältä urosvetoporolta. Nämä porot olivat tottuneet ihmisten läsnäoloon ja talutusköydellä kävelemiseen, mutta eivät ihmisten kosketukseen, sillä poronhoitajat tiesivät porojensa mieluiten välttävän sitä.
Tutkijat hyödynsivät mahdollisuuden tarkastella kosketusta vierastavia poroja ja suorittivat kokeen, jossa he tallensivat näiden porojen käyttäytymis- ja lämpövasteet, kun niitä silitti vieras henkilö yhden minuutin ajan.
Koe osoitti, että eläimet todella osoittivat välttelevää käyttäytymistä vuorovaikutuksessa vieraan kanssa yrittäen välttää ihmisen kosketusta ja vetäytyä kauemmas. Tämä vahvisti, että silittäminen oli poroille stressaava tilanne ja hyvä ärsyke stressireaktion laukaisemiseksi.
Infrapunalämpökuvauksella voidaan seurata porojen stressireaktioita koskematta eläimeen, jolloin mittaaminen ei aiheuta eläimelle lisästressiä. Kuva: Virpi Lummaa
Infrapunalämpökamerakuvissa näkyi silmäkulman lämpötilan lasku poroilla alkaen siitä, kun vieras alkoi silittää poroa, ja lämpötilan asteittainen nousu, kun vieras lopetti silittämisen.
– Tuloksemme osoittavat, että infrapunalämpökuvaus voi tehokkaasti tallentaa porojen fysiologisia stressireaktioita ihmisten vuorovaikutuksen aikana. Tämä teknologia mahdollistaa porojen tunnetilojen seurannan ilman fyysisiä toimenpiteitä, mikä on tärkeää niiden hyvinvoinnille, sanoo tutkimuksen johtava tutkija, tutkijatohtori Océane Liehrmann Turun yliopistosta.
Tämä tutkimus korostaa innovatiivisten teknologioiden käyttöä eläinten stressin ja hyvinvoinnin ymmärtämisen parantamiseksi.
– Tutkimuksemme vahvisti, että infrapunalämpökuvaus on luotettava arviointityökalu, ja tällä menetelmällä voimme parantaa porojen hallintaa ja hoitoa matkailutilanteissa, jatkaa tutkimuksen toinen kirjoittaja, dosentti Martin Seltmann Turun yliopistosta.
Porojen hyvinvoinnin ja vastuullisten eläintenhoitokäytäntöjen varmistaminen on tärkeää. Kuva: Virpi Lummaa
Tutkijat antavat artikkelissa myös ohjeita infrapunalämpökuvauksen käytön parantamiseksi mittaustilanteissa.
Tutkimus täydentää kasvavaa kirjallisuutta, joka korostaa eläinten hyvinvoinnin varmistamisen ja vastuullisten käytäntöjen tarvetta eläinmatkailussa. Tutkimus muistuttaa hoitokäytäntöjen mukauttamisen tärkeydestä porojen ja muiden työeläinten elämänlaadun parantamiseksi, mutta tuloksia voidaan hyödyntää hyvinvoinnin arviointiin myös muilla eläinlajeilla, jotka ovat ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa.
Artikkeli on julkaistu Animal Behavior and Cognition -lehdessä:
Kuvat medialle
Kuva 1.: Infrapunalämpökuvauksella voidaan seurata porojen stressireaktioita koskematta eläimeen, jolloin mittaaminen ei aiheuta eläimelle lisästressiä. Kuva: Virpi Lummaa
Kuva 2: Tutkijoiden suorittamassa kokeessa tallennettiin porojen käyttäytymis- ja lämpövasteet, kun niitä silitti vieras henkilö yhden minuutin ajan. Porot yrittivät välttää ihmisen kosketusta ja vetäytyä kauemmas, mikä vahvisti, että silittäminen oli poroille stressaavaa. Kuva: Virpi Lummaa
Kuva 3: Porojen hyvinvoinnin ja vastuullisten eläintenhoitokäytäntöjen varmistaminen on tärkeää. Kuva: Virpi Lummaa
Yhteystiedot:
Océane Liehrmann, tutkijatohtori, ekologia ja evoluutiobiologia, oceane.liehrmann@utu.fi, +33 65 985 9328, (englanti)
Martin Seltmann, dosentti, ekologia ja evoluutiobiologia, martin.seltmann@utu.fi, +35844 204 3454 (englanti, suomi)
