Asiasana: luonnon monimuotoisuus ja kestävyys

Turun yliopiston tutkijat havaitsivat kahdessa tutkimuksessa, että hiilen varastointia, kasvien sietokykyä sekä rehulaidunten satoa on mahdollista kasvattaa korjaamalla muutamaa keskeisintä maatalouden menetelmää. Tutkimuksen tulokset tarjoavat tiekartan maaperän torjunta-ainekuorman vähentämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Samalla voidaan parantaa laidunalueiden tuottoa.

Yhdeksästoista Elias Tillandz -palkinto parhaasta turkulaisesta biotieteiden julkaisusta jaetaan vuosittaisen BioCity Symposiumin yhteydessä 24.8.2023. Ehdotuksia palkinnonsaajaksi pyydetään.

Tuulivoimaa rakennetaan Suomeen kiihtyvällä tahdilla, mutta sen vaikutuksista luontoon ja eläimiin tiedetään vasta vähän. Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessa lepakoiden ja tuulivoiman suhdetta uudella tavalla. Tulokset osoittavat, että tietyt lepakkolajit välttelevät tuulivoimaloita.

Ympäristömyrkkyjen kertyminen ravintoverkon huipulla oleviin lintulajeihin paljastaa, että Itämeren eliöstössä vuosikymmeniä esiintyneiden pysyvien yhdisteiden lisäksi Suomen rannikolla esiintyy myös joitain uusia ympäristömyrkkyjä, joiden käyttäytymistä ravintoverkossa ei tunneta hyvin.

Merikotkan paluu sukupuuton partaalta on yksi Suomen luonnonsuojelun suurimmista menestystarinoista. Merikotkan paluulla on kuitenkin vaikutusta sen saalislajeihin, etenkin haahkaan, jonka kannan painopiste on FM Camilla Ekbladin tuoreen väitöstutkimuksen mukaan siirtynyt sisäsaaristoon nimenomaan merikotkien vaikutuksesta.

Turun yliopiston kasvimuseo juhlii tänä vuonna satavuotista historiaansa. Juhlavuoden kunniaksi kasvimuseo digitoi ja julkaisi kulttuurihistoriallisesti merkittävän Elias Lönnrotin laajamittaisen herbaarion, joka lahjoitettiin kasvimuseolle sen perustamisvuonna 1922.

Maapallolta tunnetaan noin 2 miljoonaa eliölajia, mutta valtaosa lajeista on edelleen löytymättä. Hurjimpien arvioiden mukaan planeetalla saattaa elää tällä hetkellä jopa kymmeniä miljoonia lajeja. Tutkijat löytävät ja nimeävät vuosittain noin 20 000 ”uutta” lajia. Turun yliopiston tutkijat ovat kuluneen vuoden aikana kuvanneet tieteelle esimerkiksi kolme entuudestaan tuntematonta eläinsukua ja 27 eläinlajia. Monet uusista lajeista ovat uhanalaisia jo löytyessään.

Kettu voidaan huijata olemaan syömättä linnunmunia helpommin kuin supikoira, todetaan Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Tutkijat testasivat keinopesien avulla kahta menetelmää, joiden tarkoitus on hämätä petoeläimiä saalistamasta taantuneita ja uhanalaisia vesilintuja. Menetelmät voisivat toimia petojen metsästyksen apuna tai vaihtoehtona.

Kasvit ovat kemiallisesti valtavan monimuotoisia, sillä ne tuottavat lukuisia yhdisteitä, jotka edistävät niiden kasvua, puolustautumista ja lisääntymistä. Tämän monimuotoisuuden tutkimiseen tarvitaan moderneja tutkimuslaitteita ja -menetelmiä. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa FM Marianna Manninen kehitti eri koulutusasteiden kemian opetukseen soveltuvia menetelmiä, joilla voidaan havainnollistaa kasvien kemiallista monimuotoisuutta nykyaikaisten tutkimuslaitteiden avulla.
 

Turun ja Oulun yliopiston tutkijat selvittivät, miten glyfosaattia sisältävä rikkakasvintorjunta-aine Roundup vaikuttaa kimalaisten oppimiseen ja muistiin. Jo pieni kerta-annos heikensi kimalaisten kykyä oppia tai muistaa värien ja makujen yhteyttä. Värinäön heikentyminen voi vaikeuttaa kimalaisten ravinnonetsintää ja heikentää kimalaisten menestymistä.