Uudessa tutkimuksessa tunnistettiin merkkejä mikrobeista, jotka ennustivat tyypin 2 diabeteksen puhkeamista 16 vuoden seurannan aikana laajassa väestöotoksessa. Tutkimuksen toteuttivat Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Johanna Päivärinta osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa ensimmäistä kertaa, että PET-kuvantamisen avulla on mahdollista mitata munuaissiirteen verenvirtausta. PET-kuvantaminen osoittautui tutkimuksessa käyttökelpoiseksi metodiksi sekä munuaissiirteen että sepelvaltimoiden verenvirtauksen määrittämisessä munuaissiirteen saaneilla potilailla.
Vaskuliitit eli verisuonitulehdukset ovat harvinaisia verisuonia vaurioittavia immunologisia tulehduksia. Vaskuliittien oirekuva on moninainen vaihdellen lievistä iho-oireista vaikeisiin elinvaurioihin. Epämääräisen taudinkuvan vuoksi täsmälliseen diagnoosiin pääseminen voi olla hankalaa ja diagnoosi viivästyä. Hyvän hoitotuloksen saamiseksi olisi tärkeää aloittaa oikea lääkitys mahdollisimman varhain. Uudet kuvantamismenetelmät, kuten positroniemissiotomografia-tietokonetomografia (PET-TT), saattavat helpottaa diagnostiikkaa, mutta myös aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.
Verenpainetaudin puhkeamisiällä on merkittävä vaikutus tautiin liittyvien haittojen kehittymiselle. Erityisesti varhain puhjennut verenpainetauti altisti haitallisille sydän- ja sepelvaltimoperäisille muutoksille sekä kognition alenemalle jo keski-iässä. LL Karri Suvilan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen perusteella lääkäreiden olisi hyvä olla tietoisia potilaiden verenpainetaudin puhkeamisiästä ja ottaa se huomioon taudin hoidossa.
Turun yliopistossa väittelevä sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri Maina Jalava tutki aorttaläppäahtauman hoidon kehittymistä Suomessa. Tutkimus osoitti hoitotulosten parantuneen seurantajakson aikana. Sydämen vajaatoiminnan kehittyminen lisää potilaiden kuolleisuutta ja sairastavuutta myös toimenpiteen jälkeen. Tulokset kertovat hoidon tason olevan hyvä Suomessa. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi valittaessa yksilöllisesti kullekin potilaalle sopivinta hoitomuotoa ja hoidon ajankohtaa.
Turun yliopistossa väittelevä kardiologian erikoislääkäri Sanna Laurila tutki ruoansulatushormoni sekretiinin vaikutuksia ihmisen aineenvaihduntaan PET-kuvantamisella. Tutkimus osoitti uuden mekanismin ruokahalun säätelyssä, joka perustui ruskean rasvan aktivoitumiseen. Sekretiini myös lisäsi sydänlihaksen glukoosin soluun ottoa sekä munuaisten suodatusnopeutta. Tulokset lisäävät ymmärrystä ruokahalun säätelyyn vaikuttavista tekijöistä ja avaavat uusia mahdollisuuksia lihavuuden sekä sydämen ja munuaisten vajaatoiminnan lääketutkimukseen.
Turun PET-keskuksen tutkijat ovat löytäneet uuden kylläisyyttä säätelevän mekanismin. Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan sekretiini-niminen hormoni vaikuttaa kylläisyyteen aktivoimalla ruskeaa rasvaa.
Raskausdiabeteksen lääkehoito näyttää LL Mikael Huhtalan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan vaikuttavan äidin verenkierron triglyseridi-, rasvahappo- ja aminohappopitoisuuksiin, millä voi olla vaikutuksia sikiön kasvuun. Lääkehoito ei kuitenkaan näytä vaikuttavan vastasyntyneen veren rasvaprofiiliin.
Tutkijat havaitsivat, että suoliston enterobakteerien suuri määrä ennustaa kuolleisuusriskiä suomalaisessa aikuisväestössä.
Rasvamaksalla on tiedetty pitkään olevan yhteys suolistomikrobistoon, mutta suurin osa tähän liittyvistä tutkimustuloksista on saatu vain pienten koe- ja verrokkiryhmien vertailuista. Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistutkimuksessa on laadittu tähän mennessä osallistujamäärältään suurin väestötason analyysi suolistomikrobiston yhteyksistä rasvamaksaan. Tutkimuksessa havaittiin yhteys etanolia tuottavien suolistomikrobien ja rasvamaksan riskin välillä. Tutkijoiden laatima malli ennusti hyvin rasvamaksan riskiryhmään kuulumista Suomessa.