Aorttaläpän ahtauma on hoidettava ennen sydämen vajaatoiminnan kehittymistä (Väitös: LL Maina Jalava, 3.9.2021, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)
Turun yliopistossa väittelevä sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri Maina Jalava tutki aorttaläppäahtauman hoidon kehittymistä Suomessa. Tutkimus osoitti hoitotulosten parantuneen seurantajakson aikana. Sydämen vajaatoiminnan kehittyminen lisää potilaiden kuolleisuutta ja sairastavuutta myös toimenpiteen jälkeen. Tulokset kertovat hoidon tason olevan hyvä Suomessa. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi valittaessa yksilöllisesti kullekin potilaalle sopivinta hoitomuotoa ja hoidon ajankohtaa.
Ennen aorttaläppätoimenpidettä akuuttiin sydämen vajaatoimintaan sairastuneiden potilaiden kuolleisuus on korkea toimenpiteen jälkeen. Turun yliopistossa väittelevän sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri Maina Jalavan tutkimuksessa selvisi, että TAVI-toimenpiteen (transcatheter aortic valve implantation) jälkeen viiden vuoden kuluttua elossa oli noin 45 prosenttia potilaista, kun taas niistä potilaista, jotka eivät sairastaneet akuuttia sydämen vajaatoimintaa, elossa oli 59 prosenttia. Perinteisen läppäleikkauksen jälkeen vastaavat luvut olivat 64 prosenttia ja 81 prosenttia.
Vasemman kammion alentunut pumppausvoima heikentää potilaan ennustetta samaan tapaan. Neljän vuoden seurannassa TAVI-toimenpiteen jälkeen elossa oli 62 prosenttia potilaista, kun potilaista, joilla oli normaali sydämen pumppausvoima, elossa oli 70 prosenttia. Kirurgisen läppäleikkauksen jälkeen vastaavat luvut olivat 74 prosenttia 85 prosenttia.
– Hyvä uutinen kuitenkin on se, että seuranta-aikana molempien toimenpiteiden tulokset paranivat ja kuolleisuus laski, Jalava kertoo.
Tarkemmissa toimenpiteitä keskenään vertailevissa analyyseissä TAVI- ja kirurginen läppäleikkaus olivat yhtä hyviä vaihtoehtoja näille potilaille.
Suomessa aorttaläppäahtauman hoito on erittäin hyvällä tasolla
Elokuussa 2017 perustettu kansallinen FinnValve- eli TAVI ja biologinen kirurginen aorttakeinoläppä -rekisteri kattaa kaikki viisi yliopistosairaalaamme. Rekisteriin on kerätty 6 463 potilaan tiedot vuosilta 2008–2017. Tänä aikana Suomessa tehtiin yhteensä 2 130 TAVI-toimenpidettä ja 4 333 kirurgista biologista keinoläppäleikkausta.
Havaintojen perusteella vuosittaisten toimenpiteiden määrä kolminkertaistui ja TAVI-toimenpiteestä tuli yleisempi kuin kirurgisesta aorttaläppäleikkauksesta.
– FinnValve-rekisteristä saadaan kattavaa ja yksityiskohtaista tietoa useista eri potilasryhmistä kansainvälisten hoitosuositusten tueksi. Näin pystymme jatkossa entistä paremmin valitsemaan yksilöllisesti kullekin potilaalle parhaiten sopivan hoitomuodon, Jalava sanoo.
Jalavan väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin hoidon kehittymistä Suomessa. Vertailevaa tutkimustietoa etenkin akuutin sydämen vajaatoiminnan vaikutuksesta potilaiden selviytymiseen on aiemmin julkaistu niukasti.
Aorttaläppästenoosin hoito on kehittynyt 2010-luvulla
Aorttaläpän ahtauma eli aorttaläppästenoosi on yleisimpiä sydämen läppävikoja länsimaissa ja väestön vanhetessa siihen sairastuvien määrä kasvaa. Aorttaläppä sijaitsee sydämessä vasemman kammion ja aortan välissä. Sen tehtävänä on päästää veri sydämestä aorttaan sekä estää veren takaisinvirtaus sydämeen.
– Aorttaläppästenoosi on sairaus, jossa läppä kalkkeutuu ja ahtautuu. Tällöin veren virtaus läpän läpi vaikeutuu ja sydän joutuu tekemään enemmän töitä tehokkaan verenkierron ylläpitämiseksi. Ajan myötä sydänlihas vaurioituu, eikä enää kykene tehokkaaseen pumppaustyöhön, jolloin potilaalle kehittyy sydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminta onkin näiden potilaiden yleisin kuolinsyy, Jalava toteaa.
Sairauden ainoa tehokas hoito on keinoläppätoimenpide. Kun aorttaläpän ahtauma alkaa oireilla, on hoidolla kiire: mikäli toimenpidettä ei tehdä, johtaa sairaus kuolemaan keskimäärin kahdessa vuodessa.
– Perinteisesti sairautta hoidettiin kirurgisesti asentamalla potilaalle aorttakeinoläppä avosydänleikkauksessa. Pitkään tämä oli ainoa lopullinen hoitovaihtoehto. Nuorilla ja keski-ikäisillä potilailla ahtautunut läppä korvataan leikkauksessa yleensä mekaanisella tekoläpällä. Yli 65-vuotiaille asennetaan useimmiten biologinen keinoläppä, Jalava kertoo.
Kaksikymmentä vuotta sitten perinteisen avosydänleikkauksen rinnalle kehitettiin uusi, vähemmän kajoava toimenpide TAVI (transcatheter aortic valve implantation). TAVI-toimenpiteessä aorttakeinoläppä viedään paikalleen suonensisäisesti, yleensä reisivaltimon kautta. Alkuun tällä menetelmällä hoidettiin potilaita, jotka olivat liian huonokuntoisia avosydänleikkaukseen. Tutkimuksen ja kokemuksen myötä sen käyttö on kuitenkin laajentunut vaihtoehdoksi avosydänleikkaukselle korkean ja keskikorkean leikkausriskin potilailla.
Toistaiseksi on epäselvää, miten TAVI-läppä toimii nuorilla, matalan leikkausriskin potilailla tai muilla erityisryhmillä ja läpän kestävyydestä tarvitaan pidempiaikaista seurantatietoa.
– Aorttaläpän ahtauma tulisi hoitaa ennen kuin sydämeen kehittyy peruuttamattomia vaurioita tai sen pumppausvoima alenee, Jalava päättää.
***
LL Maina Jalava esittää väitöskirjansa ”Aortic stenosis and heart failure - Invasive treatment and prognosis” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.9.2021 klo 12.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/meeting/register/u5ArfuusqzkoHNBPvsDh5H8eynXxc2Xg2V3L
Vastaväittäjänä toimii professori Jari Laurikka (Tampereen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Jarmo Gunn (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: maikor@utu.fi, Twitter: @JalavaMaina
