Asiasana: sisätautioppi

Verenpaineen geneettiset riskipisteet auttavat ennustamaan verenpainetaudin puhkeamista lähitulevaisuudessa, selviää Felix Vauran Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimus tukee ajatusta, että geenit voivat ohjata kohonneen verenpaineen yksilöllistä ehkäisyä ja hoitoa. Tarvitaan kuitenkin lisää kliinisiä tutkimuksia, ennen kuin väitöstutkimuksen tuloksia voi hyödyntää potilastyössä.

Sydämen vajaatoiminta on monien sydänsairauksien loppuvaihe, ja sen riskitekijät ovat hyvin moninaisia, mutta yhä osin epäselviä. LL Matti Vuoren väitöskirjassa tutkittiin erityisesti suolan liikasaantiin ja diabetekseen liittyviä sydämen vajaatoiminnan riskitekijöitä, validoitiin sydämen vajaatoiminnan diagnoosi suomalaisessa sairaalarekisteriaineistossa ja selvitettiin, voidaanko vajaatoiminnalle löytää alatyyppejä tekstinlouhintaa käyttämällä. Sydämen vajaatoiminta on maailmanlaajuinen terveysongelma ja sairastavuus on suurta myös Suomessa.

Joonatan Palmun Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus tukee käsitystä siitä, että verenpaineen ja suolistobakteerien välillä on yhteys. Tutkimuksen perusteella ei voi kuitenkaan vielä sanoa, mikä yhteyden kansanterveydellinen merkitys tulee olemaan.

LL Roosa Lankinen löysi väitöstutkimuksessaan sydän- ja verisuonitautien sekä kuolleisuuden uusia ennustekijöitä loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla. Loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintapotilailla sydän- ja verisuonitaudit ovat johtava kuolleisuuden syy. Sydän- ja verisuonitautien hoidon ja ennaltaehkäisyn tulisi olla keskiössä tämän korkean riskin ryhmän ennusteen parantumiseksi.

Louise Aaltonen osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että PET-kuvantaminen toimii varsin luotettavasti munuaispotilaiden luustotaudin diagnostiikassa ja voisi tulevaisuudessa korvata kajoavana toimenpiteenä tehdyn luubiopsian. Munuaispotilaiden luustotauti jakautuu useampaan alaluokkaan, joiden hoito eroaa oleellisesti toisistaan. Uusi PET-menetelmä tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa näitä alatyyppejä ja vaikuttaa näin ollen suoraan myös kliinisiin hoitopäätöksiin.

TYKS-säätiö on myöntänyt 15 000 euron palkinnon infektiotautiopin emeritusprofessori Olli Ruuskaselle tämän elämäntyöstä virusten tutkijana. Tutkimustyö jatkuu edelleen, viimeisimpänä huippu-urheilijoiden infektioiden parissa. Säätiö jakoi myös ennätysmäärän apurahoja bio- ja lääketieteiden tutkijoille.

LL Pauline Sjöholmin väitöskirjassa tarkasteltiin valtimotaudin riskitekijöitä sekä varhaisten riskitekijöiden ja myöhemmän sairastumisriskin suhdetta Australialaisessa aboriginaalikohortissa. Etenkin alueellinen huono-osaisuus, syntymäpaino sekä asuinpaikka syntymähetkellä vaikuttivat myöhempään valtimotaudin riskiin.

Uudessa tutkimuksessa tunnistettiin merkkejä mikrobeista, jotka ennustivat tyypin 2 diabeteksen puhkeamista 16 vuoden seurannan aikana laajassa väestöotoksessa. Tutkimuksen toteuttivat Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Johanna Päivärinta osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa ensimmäistä kertaa, että PET-kuvantamisen avulla on mahdollista mitata munuaissiirteen verenvirtausta. PET-kuvantaminen osoittautui tutkimuksessa käyttökelpoiseksi metodiksi sekä munuaissiirteen että sepelvaltimoiden verenvirtauksen määrittämisessä munuaissiirteen saaneilla potilailla.

Vaskuliitit eli verisuonitulehdukset ovat harvinaisia verisuonia vaurioittavia immunologisia tulehduksia. Vaskuliittien oirekuva on moninainen vaihdellen lievistä iho-oireista vaikeisiin elinvaurioihin. Epämääräisen taudinkuvan vuoksi täsmälliseen diagnoosiin pääseminen voi olla hankalaa ja diagnoosi viivästyä. Hyvän hoitotuloksen saamiseksi olisi tärkeää aloittaa oikea lääkitys mahdollisimman varhain. Uudet kuvantamismenetelmät, kuten positroniemissiotomografia-tietokonetomografia (PET-TT), saattavat helpottaa diagnostiikkaa, mutta myös aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.