Asiasana: sisätautioppi

Valtimonkovettumatauti ja sepelvaltimotauti ovat merkittäviä kansantauteja, jotka ovat viime aikojen myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa. Tauti kehittyy usein oireettomana vuosikymmeniä nuoruudesta alkaen. LL Olli Hartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sepelvaltimoiden kalkkeutumiseen vaikuttavia riskitekijöitä osana Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -projektia (LASERI). 

Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta jakoi vuoden 2022 tunnustuspalkinnot Turun Lääketiedepäivillä torstaina 8.11.. LT, dosentti, kardiologian erikoislääkäri Antti Ylitalo sai vuoden 2022 Kliinisen silmän, ja oppimateriaalin tuottajapalkinto myönnettiin terveystieteiden opettajankoulutuksen kansainväliselle opintokokonaisuudelle. Vuoden erikoislääkärikouluttajina palkittiin tuki- ja liikuntaelinradiologit Milja Holstila sekä Ia Kohonen. Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkinto myönnettiin infektiosairauksien professori Jarmo Oksille. 

Turussa kehitetty yksinkertainen laboratoriotesti auttaa erottamaan sydäninfarktipotilaat potilaista, joilla sydänperäiset troponiinit ovat koholla munuaisten vajaatoiminnan takia. Sydänperäisten troponiinien mittaus verinäytteestä on sydäninfarktin diagnostiikan tärkeä kulmakivi, mutta tulos voi olla koholla myös muun ohimenevän syyn tai kroonisen sairauden takia, esimerkiksi munuaisten vajaatoiminnassa, eteisvärinäpotilailla tai voimakkaan fyysisen rasituksen jälkeen. Uusi testi voi auttaa tunnistamaan sydäninfarktipotilaat tarkemmin ja nopeammin ja näin parantaa potilaiden hoitoa.

Verenpaineen geneettiset riskipisteet auttavat ennustamaan verenpainetaudin puhkeamista lähitulevaisuudessa, selviää Felix Vauran Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimus tukee ajatusta, että geenit voivat ohjata kohonneen verenpaineen yksilöllistä ehkäisyä ja hoitoa. Tarvitaan kuitenkin lisää kliinisiä tutkimuksia, ennen kuin väitöstutkimuksen tuloksia voi hyödyntää potilastyössä.

Sydämen vajaatoiminta on monien sydänsairauksien loppuvaihe, ja sen riskitekijät ovat hyvin moninaisia, mutta yhä osin epäselviä. LL Matti Vuoren väitöskirjassa tutkittiin erityisesti suolan liikasaantiin ja diabetekseen liittyviä sydämen vajaatoiminnan riskitekijöitä, validoitiin sydämen vajaatoiminnan diagnoosi suomalaisessa sairaalarekisteriaineistossa ja selvitettiin, voidaanko vajaatoiminnalle löytää alatyyppejä tekstinlouhintaa käyttämällä. Sydämen vajaatoiminta on maailmanlaajuinen terveysongelma ja sairastavuus on suurta myös Suomessa.

Joonatan Palmun Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus tukee käsitystä siitä, että verenpaineen ja suolistobakteerien välillä on yhteys. Tutkimuksen perusteella ei voi kuitenkaan vielä sanoa, mikä yhteyden kansanterveydellinen merkitys tulee olemaan.

LL Roosa Lankinen löysi väitöstutkimuksessaan sydän- ja verisuonitautien sekä kuolleisuuden uusia ennustekijöitä loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla. Loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintapotilailla sydän- ja verisuonitaudit ovat johtava kuolleisuuden syy. Sydän- ja verisuonitautien hoidon ja ennaltaehkäisyn tulisi olla keskiössä tämän korkean riskin ryhmän ennusteen parantumiseksi.

Louise Aaltonen osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että PET-kuvantaminen toimii varsin luotettavasti munuaispotilaiden luustotaudin diagnostiikassa ja voisi tulevaisuudessa korvata kajoavana toimenpiteenä tehdyn luubiopsian. Munuaispotilaiden luustotauti jakautuu useampaan alaluokkaan, joiden hoito eroaa oleellisesti toisistaan. Uusi PET-menetelmä tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa näitä alatyyppejä ja vaikuttaa näin ollen suoraan myös kliinisiin hoitopäätöksiin.

TYKS-säätiö on myöntänyt 15 000 euron palkinnon infektiotautiopin emeritusprofessori Olli Ruuskaselle tämän elämäntyöstä virusten tutkijana. Tutkimustyö jatkuu edelleen, viimeisimpänä huippu-urheilijoiden infektioiden parissa. Säätiö jakoi myös ennätysmäärän apurahoja bio- ja lääketieteiden tutkijoille.

LL Pauline Sjöholmin väitöskirjassa tarkasteltiin valtimotaudin riskitekijöitä sekä varhaisten riskitekijöiden ja myöhemmän sairastumisriskin suhdetta Australialaisessa aboriginaalikohortissa. Etenkin alueellinen huono-osaisuus, syntymäpaino sekä asuinpaikka syntymähetkellä vaikuttivat myöhempään valtimotaudin riskiin.