Turun yliopistossa ja Turun PET-keskuksessa tehdyssä väitöstutkimuksessa osoitettiin PET-MRI-kuvauksen löytävän ohutsuolen Crohnin taudin tavanomaisia tutkimusmenetelmiä herkemmin. PET–MRI-fuusiokuvaus näyttää myös ennakoivan Crohnin taudin vaikeusastetta ja tarvetta edistyneemmille lääkehoidoille.
Uusi 29:n kansainvälisen asiantuntijan työryhmä toteaa, että verenpainetaudin ja epäsäännöllisen sydämen sykkeen yhdistetty seulonta voisi estää tuhansia aivohalvauksia.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on myöntänyt yhteensä 601 500 euroa apurahoja Turun yliopiston ja Tyksin tutkijoille lasten, nuorten ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseen.
LL Saana Kareliuksen väitöstutkimuksen tulokset korostavat työhön liittyvien tekijöiden, kuten työstressin, työn vaatimusten ja vuorotyön huomioon ottamista sydän- ja verisuonitauteja torjuttaessa. Lisäksi eläköitymisajankohta tulisi ottaa huomioon esimerkiksi verenpainemittauksia suorittaessa. Yksityiselämän tapahtumista vakavat elämäntapahtumat ja taloudelliset vaikeudet voivat vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen.
Terveellisenä pidettyä lyhytketjuista rasvahappoa, butyraattia, tuottavien bakteerien vähentynyt määrä suolistossa liitettiin tuoreessa tutkimuksessa kohonneeseen vakavien, sairaalahoitoisten infektioiden riskiin. Tulokset selvisivät kokoluokassaan ensimmäisessa monikansallisesta yhteistyötutkimuksesta, jossa yli 10000 potilasta seurattiin 6 vuoden ajan.
Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt Turun yliopistoon rahoituksen 11 akatemiahankkeelle.
TYKS-säätiön hallitus jakoi vuodelle 2023 apurahoja yhteensä 143 880 euroa. Lääketieteen apurahoja myönnettiin 27 tutkijalle, hoitotieteen ja terveystutkimuksen apurahoja kahdeksalle tutkijalle ja matka-apurahaa 13 tutkijalle.
Sydänläppien bakteeritulehdus on vakava, useita komplikaatioita eri puolilla kehoa aiheuttava sairaus, johon sairastuneiden kuolleisuus on korkea. LL Elina Ahtelan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että sydänläppien bakteeritulehdukset ovat lisääntyneet Suomessa nuorilla aikuisilla. Tutkimuksessa havaittiin myös, ettei taudin kuolleisuus ole vähentynyt.
Krooninen munuaistauti on hiljainen tappaja. Sitä sairastavat ovat usein oireettomia tai vähäoireisia ja silti suuressa kuolleisuusriskissä. Lisäksi näiden potilaiden elämänlaatu on huonompi kuin muilla. LL Markus Hakamäki löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan yhteyden kroonista munuaistautia sairastavien elämänlaadun ja verikokeista mitattavien sydänmerkkiaineiden ja sydämen ultraäänilöydösten välillä. Elämänlaadulla oli yhteys myös potilaiden kuolleisuuteen.