Asiasana: sisätautioppi

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Kotimittaus on toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille (Väitös: LL Annika Lindroos, 27.6.2020, sisätautioppi)

Verenpaineen mittaus kotimittarilla on luotettava menetelmä yöaikaisen verenpainetason arviointiin, vahvistaa tuore tutkimus. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Annika Lindroos havaitsi myös, että kun yöaikaista verenpainetta mitattiin sekä kotimittarilla että vuorokausirekisteröinnillä, molemmilla menetelmillä saadut verenpainearvot olivat yhtä vahvasti yhteydessä verenpaineen aiheuttamiin elinvaurioihin. Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen eli keskeisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin. 

Uusi vasta-ainelääke parantaa suonten toimintaa valtimonkovettumataudissa

27.03.2020

Tuore tutkimus paljastaa, että fosforyylikoliini-molekyyliin kohdentuva uusi vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta valtimonkovettumataudin hiirimallissa. Tutkimus toteutettiin EU-rahoituksella yhteistyössä Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen, Leidenin ja Amsterdamin yliopistojen sekä ruotsalaisen Athera Biotechnologies -lääkeyhtiön kanssa.

Uusi lääkemolekyyli puree eteisvärinän perinnölliseen muotoon

02.12.2019

Eteisvärinä on yleisin sydämen pitkäkestoinen rytmihäiriö, ja sitä potee Suomessa arviolta 200 000 potilasta. Erityisen yleinen se on ikääntyneessä väestössä. Harvardin yliopiston ja Turun yliopiston tutkijoiden yhteistyöhanke on nyt valottanut eteisvärinän solutason mekanismeja. Ainutlaatuisen yhteistyön tuloksena löydettiin lääkemolekyyli eteisvärinän harvinaiseen perinnölliseen muotoon. Eteisvärinä altistaa aivoverenkiertohäiriöille ja sydämen vajaatoiminnalle, ja lisää niiden kautta kuolleisuutta.

Lääketieteellinen tiedekunta jakoi vuoden 2019 tunnustuspalkinnot

05.11.2019

Tohtorikoulutettava, ylihoitaja Outi Tuominen on saanut Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan vuoden 2019 Kliinisen silmän. Oppimateriaalin tuottajapalkinto myönnettiin sisätautien erikoislääkäri Jussi Haveriselle Sisätautipotilaan nestehoito -oppaan laatimisesta. Vuoden erikoislääkärikouluttajana palkittiin lastentautien erikoislääkäri, lastennefrologi, dosentti Janne Kataja. 

Postperikardiotomiaoireyhtymä lisää kuolleisuutta sydänleikkauksen jälkeen (Väitös: LL Joonas Lehto, 1.11.2019, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Postperikardiotomiaoireyhtymä (PPS), eli sydän- ja keuhkopussin epänormaali tulehdusreaktio avosydänleikkauksen jälkeen, on aiemmin hyvänlaatuiseksi tulkittu komplikaatio. LL Joonas Lehto selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan taudin komplikaatioita, ennustetta ja riskitekijöitä. Tutkimus paljasti yllättäen, että PPS lisää kuolleisuutta sydänleikkauksen jälkeen, ja näin ollen siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. 

Verisuonileikkauspotilaan uniapnea ennustaa suurta sydäntapahtumien ja kuoleman riskiä (Väitös: LL Karri Utriainen, 14.6.2019, sisätautioppi sekä anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Obstruktiivinen uniapnea on erittäin yleinen alaraajojen valtimokovettumatautia sairastavilla potilailla, joiden sairaus edellyttää leikkaushoitoa. LL Karri Utriaisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa noin kuudella seitsemästä potilaasta, joille suunniteltiin nivustason alapuolista verisuonileikkausta, todettiin vähintään lievä uniapnea. Tällä potilasryhmällä tiedetään olevan myös suuri leikkauksenjälkeisten sydäntapahtumien ja kuoleman riski. Tutkimusaineistossa ennuste oli erityisen huono, jos leikkausta edeltävässä unitutkimuksessa todettiin merkittävä uniapnea.