Asiasana: sisätautioppi

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Itäsuomalaisilla ja maaseudulla asuvilla kohonnut sepelvaltimotaudin riski (Väitös: LL Lauri Vähämurto, 9.10.2020, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Väitöstutkimuksen mukaan Itä-Suomessa lapsuutensa viettäneillä on länsisuomalaisia korkeampi riski sairastua sepelvaltimotautiin. Riskiä ennustaa paksumpi kaulavaltimon sisäkerros ja suurempi riskitekijöiden kuorma. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kaupunkilaisilla on alhaisemmat sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tasot kuin maaseudulla asuvilla. 

Aivot voivat säädellä koko kehon aineenvaihduntaa (Väitös: MD Eleni Rebelos, 11.9.2020, sisätautioppi)

Aivojen aineenvaihdunta voi suoraan säädellä koko kehon aineenvaihduntaa. Tämä käy ilmi MD Eleni Rebeloksen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Väitöskirjan kahdessa erillisessä aineistossa suurempi aivojen ravintoaineiden otto ennusti huonompaa aineenvaihdunnan terveyttä lihavuusleikkauksen jälkeen.

Säteilyn käyttö kardiologiassa on monipuolistunut ja tuonut uusia mahdollisuuksia (Väitös: FL Jukka Järvinen, 28.8.2020, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Säteilyn käyttö kardiologisissa toimenpiteissä on viimeisen kymmenen vuoden aikana edistynyt huomattavasti, ja sepelvaltimotoimenpiteiden annostasot ovatkin aikaisempaan kansalliseen selvitykseen nähden pienentyneet huomattavasti. Tämä käy ilmi FL Jukka Järvisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Kotimittaus on toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille (Väitös: LL Annika Lindroos, 27.6.2020, sisätautioppi)

Verenpaineen mittaus kotimittarilla on luotettava menetelmä yöaikaisen verenpainetason arviointiin, vahvistaa tuore tutkimus. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Annika Lindroos havaitsi myös, että kun yöaikaista verenpainetta mitattiin sekä kotimittarilla että vuorokausirekisteröinnillä, molemmilla menetelmillä saadut verenpainearvot olivat yhtä vahvasti yhteydessä verenpaineen aiheuttamiin elinvaurioihin. Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen eli keskeisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin. 

Uusi vasta-ainelääke parantaa suonten toimintaa valtimonkovettumataudissa

27.03.2020

Tuore tutkimus paljastaa, että fosforyylikoliini-molekyyliin kohdentuva uusi vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta valtimonkovettumataudin hiirimallissa. Tutkimus toteutettiin EU-rahoituksella yhteistyössä Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen, Leidenin ja Amsterdamin yliopistojen sekä ruotsalaisen Athera Biotechnologies -lääkeyhtiön kanssa.

Uusi lääkemolekyyli puree eteisvärinän perinnölliseen muotoon

02.12.2019

Eteisvärinä on yleisin sydämen pitkäkestoinen rytmihäiriö, ja sitä potee Suomessa arviolta 200 000 potilasta. Erityisen yleinen se on ikääntyneessä väestössä. Harvardin yliopiston ja Turun yliopiston tutkijoiden yhteistyöhanke on nyt valottanut eteisvärinän solutason mekanismeja. Ainutlaatuisen yhteistyön tuloksena löydettiin lääkemolekyyli eteisvärinän harvinaiseen perinnölliseen muotoon. Eteisvärinä altistaa aivoverenkiertohäiriöille ja sydämen vajaatoiminnalle, ja lisää niiden kautta kuolleisuutta.

Lääketieteellinen tiedekunta jakoi vuoden 2019 tunnustuspalkinnot

05.11.2019

Tohtorikoulutettava, ylihoitaja Outi Tuominen on saanut Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan vuoden 2019 Kliinisen silmän. Oppimateriaalin tuottajapalkinto myönnettiin sisätautien erikoislääkäri Jussi Haveriselle Sisätautipotilaan nestehoito -oppaan laatimisesta. Vuoden erikoislääkärikouluttajana palkittiin lastentautien erikoislääkäri, lastennefrologi, dosentti Janne Kataja.