Aivot voivat säädellä koko kehon aineenvaihduntaa (Väitös: MD Eleni Rebelos, 11.9.2020, sisätautioppi)
Aivojen aineenvaihdunta voi suoraan säädellä koko kehon aineenvaihduntaa. Tämä käy ilmi MD Eleni Rebeloksen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Väitöskirjan kahdessa erillisessä aineistossa suurempi aivojen ravintoaineiden otto ennusti huonompaa aineenvaihdunnan terveyttä lihavuusleikkauksen jälkeen.
Lihavuuden yleistyminen on maailmanlaajuinen terveyshaaste. Insuliiniresistenssin kautta lihavuus on yhteydessä myös tyypin 2 diabetekseen. Siinä missä elämäntapainterventiot useimmiten epäonnistuvat, lihavuusleikkaus on osoittautunut tehokkaaksi aseeksi lihavuuden torjunnassa.
Eläimillä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että aivot voivat olla suoraan vastuussa insuliiniherkkyyden ja insuliininerityksen säätelystä ja siten kehon glukoositasapainosta.
Sisätautien erikoislääkäri Eleni Rebelos tutki positroniemissiotomografian (PET) avulla, onko myös ihmisillä aivojen glukoosin tai rasvahappojen otto yhteydessä kehon glukoosintuotantoon tai haiman insuliinia erittävien β-solujen toimintaan. Lisäksi Rebelos selvitti, ennustaako aivojen ravintoaineiden käsittely aineenvaihduntaan liittyviä muuttujia lihavuusleikkauksen jälkeen.
– Tutkimuksessa havaitsin, että vaikeasti lihavilla tutkittavilla aivojen glukoosinotto korreloi positiivisesti kehon glukoosintuoton kanssa. Tämä yhteys säilyi myös puolen vuoden kuluttua leikkauksesta. Normaalipainoisilla tutkittavilla tällaista yhteyttä ei havaittu, Rebelos kertoo.
Lisäksi tutkimuksessa insuliinineritys korreloi positiivisesti aivojen glukoosinoton kanssa henkilöillä, joilla ei ollut diabetesta. Diabetesta sairastavilla vastaavaa korrelaatiota ei kuitenkaan löytynyt.
Tutkimuksessa Rebelos havaitsi myös, että vaikeasti lihavilla tutkittavilla aivojen rasvahappojenotto oli lisääntynyt normaalipainoisiin verrattuna. Tämä ero säilyi myös puoli vuotta leikkauksen jälkeen.
– Korkeampi aivojen glukoosin ja rasvahappojen otto ennen leikkausta ennusti huonompaa glukoositasapainoa kahden vuoden kuluttua leikkauksesta, Rebelos sanoo.
Tutkimuksessa insuliinineritystä mallinnettiin 67:llä tutkittavalla.
***
MD Eleni Rebelos esittää väitöskirjansa ”Novel aspects of insulin resistance: focus on the brain. Studies using positron emission tomography” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.9.2020 klo 13.00 (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Mikael Ryden (Karolinska Institutet, Ruotsi) ja kustoksena professori Pirjo Nuutila (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on sisätautioppi.
Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/69614718695?pwd=WmNZVytqVnZGMlpseDZHb3JYTjJmUT09
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
