Itäsuomalaisilla ja maaseudulla asuvilla kohonnut sepelvaltimotaudin riski (Väitös: LL Lauri Vähämurto, 9.10.2020, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)
Väitöstutkimuksen mukaan Itä-Suomessa lapsuutensa viettäneillä on länsisuomalaisia korkeampi riski sairastua sepelvaltimotautiin. Riskiä ennustaa paksumpi kaulavaltimon sisäkerros ja suurempi riskitekijöiden kuorma. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kaupunkilaisilla on alhaisemmat sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tasot kuin maaseudulla asuvilla.
Sepelvaltimotauti on yleisimpiä kuolinsyitä länsimaissa. Suomalaisilla todettiin 1960-luvulla kansainvälisesti korkea sepelvaltimotautikuolleisuus. Erityisen korkea kuolleisuus havaittiin itäsuomalaisilla, mihin reagoitiin käynnistämällä elintapojen parantamiseen tähtäävä Pohjois-Karjala- projekti.
– Sepelvaltimotautikuolleisuus onkin laskenut työikäisessä väestössä Suomessa 1960-luvulta lähtien yli 80 %, ja maantieteelliset erot ovat kaventuneet. Silti sepelvaltimotauti on yhä yleisin kuolinsyy Suomessa, ja itäsuomalaisilla työikäisten kuolleisuus tautiin on lähes 20 % korkeampi kuin länsisuomalaisilla, Turun yliopistossa väittelevä Lauri Vähämurto kertoo.
Riskitekijöiden erot tasoittumassa Itä- ja Länsi-Suomen välillä
Itäsuomalaisten korkeaa sepelvaltimotaudin riskiä 1960-luvulla selittivät korkeat kolesteroli- ja verenpainearvot sekä tupakointi. Väitöstutkimuksen mukaan näissä riskitekijöissä ei enää esiintynyt eroja itä- ja länsisuomalaisten välillä vuonna 2011.
– Kuitenkin tarkasteltaessa yli 30 vuoden ajanjaksoa itäsuomalaisilla riskitekijätasot olivat keskimäärin korkeammat kuin länsisuomalaisilla. Tämä selittänee itäsuomalaisten korkeampaa kaulavaltimon sisäkerroksen paksuutta ja ennustaa myös tulevaisuudessa itäsuomalaisilla länsisuomalaisia korkeampaa sepelvaltimotaudin riskiä, Vähämurto summaa.
Maaseudulla asuvilla todettiin vuonna 2011 korkeammat riskitekijätasot, kuten painoindeksi, verenpaine ja LDL-kolesteroli sekä paksumpi kaulavaltimon sisäkerroksen paksuus, kuin kaupungissa asuvilla.
Muutto ja koulutus vaikuttavat sepelvaltimotaudin riskin alueellisiin eroihin
Tutkimuksessa havaittiin, että Itä-Suomesta Länsi-Suomeen muuttaneilla kaulavaltimon sisäkerroksen paksuus ja sepelvaltimotaudin riskitekijätasot olivat matalampia kuin Itä-Suomessa jatkuvasti asuneilla. Maaseudulta kaupunkiin muuttaneilla taas oli matalampi painoindeksi ja pienempi vyötärönympärys verrattuna maaseudulla jatkuvasti asuneisiin.
– Sosioekonominen asema koulutusvuosilla mitattuna oli keskimääräistä korkeampi Itä-Suomesta länteen muuttaneilla ja maaseudulta kaupunkiin muuttaneilla. Näin korkeampi koulutustaso ennustaa parempaa sydänterveyttä kuten lukuisissa muissakin tutkimuksissa on havaittu, Vähämurto toteaa.
– Muuttoliike maalta kaupunkeihin ja Itä-Suomesta Länsi-Suomeen vaikuttaa eroihin alueiden välillä, kun erityisesti korkeammin koulutetut ja paremman sydänterveyden omaavat muuttavat korkeamman riskin alueelta pienemmän riskin alueelle, Vähämurto jatkaa.
Painopiste sydänterveyden parantamiseen riskiryhmillä
Vähämurron väitöstutkimus nostaa esiin sepelvaltimotaudin riskitekijöiden pienenemisen ja ennaltaehkäisevän työn merkityksen positiivisen kehityksen taustalla. Tutkimus tarjoaa mahdollisuuksia kohdentaa tätä työtä jatkossa.
– Sydänterveyden parantamiseen kohdistavaa työtä pitäisi kohdentaa itäsuomalaisten lisäksi haja-asutusalueille ja erityisesti matalamman koulutustason väestölle, Vähämurto toteaa.
Väitöskirjatutkimus on osa kansallista Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta, jossa on kerätty alunperin 3596 tutkittavalta tiedot lapsuus- ja aikuisiän riskitekijöistä. Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoima monikeskustutkimus on jatkunut 40 vuoden ajan. Kyseessä on yksi maailman pitkäkestoisimmista ja laajimmista tutkimushankkeista, jossa on selvitetty sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen.
***
LL Lauri Vähämurto esittää väitöskirjansa ” Geographic origin and the cardiovascular risk profile - The Cardiovascular Risk in Young Finns Study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.10.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti David Laaksonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Katja Pahkala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.
Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Yleisö voi seurata tilaisuutta etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/c9879b1a-a03d-4b64-8306-5834ef3365ec/home
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: lauri.vahamurto@utu.fi
