Perinnöllisten tekijöiden lisäksi myös aivot osallistuvat insuliiniherkkyyden säätelyyn (Väitös: LL Aino Latva-Rasku, 21.8.2020, sisätautioppi)
Lihasten, maksan ja rasvakudoksen lisäksi myös aivoilla saattaa olla keskeinen rooli insuliiniresistenssin kehittymisessä, osoittaa LL Aino Latva-Rasku Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan.
Elimistön alentunutta insuliiniherkkyyttä, insuliiniresistenssiä, voidaan todeta jopa kymmeniä vuosia ennen tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Insuliiniresistenssin ilmenemiseen vaikuttavat elintapojen lisäksi perinnölliset tekijät. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole selvää, miten insuliiniresistenssi alkaa ilmetä ihmisen eri kudoksissa, ja millaisia yhteyksiä eri kudosten välillä voi olla.
Aino Latva-Rasku tutki väitöskirjassaan kudosten aineenvaihdunnan muutoksia positroniemissiotomografiaa eli PET-kuvantamista hyödyntäen. Menetelmän etuna on erityisesti se, että yhden tutkimuksen aikana aineenvaihdunnan muutoksia pystytään mittaamaan useissa eri kudoksissa.
Insuliiniherkkyys alenee rinnakkain useissa kudoksissa
Latva-Rasku osoitti, että käytännössä yksinomaan suomalaisessa geeniperimässä esiintyvän AKT2-geenin mutaation kantajilla insuliiniherkkyys oli selvästi alentunut useissa eri kudoksissa samanikäisiin ja -painoisiin verrokkeihin nähden jo ennen tyypin 2 diabeteksen puhkeamista.
− Siinä missä sokeriaineenvaihdunnan kannalta keskeisten lihaksen ja maksan insuliiniherkkyyden alenemista osattiin mutaation kantajilla odottaakin, aivojen osalta tulokset olivat yllättäviä, Latva-Rasku kuvailee.
− Aivojen sokerinkäyttö oli lisääntynyt tutkimuksen aikana mutaation kantajilla, mutta toisin kuin terveillä, tyypin 2 diabetesta sairastavilla tai ylipainoisilla henkilöillä, aivojen sokeriaineenvaihdunnan ja maksan sokerintuoton välillä ei todettu yhteyttä, Latva-Rasku lisää.
Tulokset ovat yhteneväisiä Turun Valtakunnallisessa PET-keskuksessa aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa.
Osana väitöstutkimustaan Latva-Rasku kartoitti myös aivojen kykyä säädellä muiden kudosten aineenvaihduntaa antamalla terveille, nuorille miehille insuliinia nenäsumutteena.
− Siinä missä insuliininenäsumute hieman yllättäen laski aivojen sokerinkäyttöä kaikilla tutkittavilla, sen todettiin lisäävän lihaksen ja maksan sokerinottoa vain erityisen insuliiniherkillä henkilöillä, Latva-Rasku kertoo.
Yhdessä nämä tutkimukset viittaavat siihen, että aivojen kyky vastata insuliiniin voi heikentyä yhtä varhain kuin mitattavia muutoksia alkaa esiintyä esimerkiksi lihaksissa, joiden aineenvaihdunnan häiriintymistä on yleisesti pidetty insuliiniresistenssin kehittymisen kannalta keskeisenä.
Diabeteslääkkeestä ei suoraan helpotusta insuliiniresistenssiin
Tyypin 2 diabeteksen jo puhjettua insuliiniresistenssin hoito pelkän verensokeritason hallinnan sijasta voisi keventää myös tautiin liittyvien liitännäissairauksien taakkaa. Tähän mennessä kuitenkin vain harvan lääkkeen on todettu parantavan suoraan insuliiniherkkyyttä.
Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että diabeteslääke dapagliflotsiini voisi helpottaa insuliiniresistenssiä koko elimistön tasolla. Tarkemmalla PET-menetelmällä tutkittuna kudoskohtainen insuliiniherkkyys ei kuitenkaan parantunut lääkehoidon aikana tyypin 2 diabetesta sairastavilla henkilöillä.
− Jo kahdeksan viikon hoidon aikana verensokeriarvojen laskun lisäksi maksan ja keskivartalon ihonalaisen sekä sisäelimiä ympäröivän rasvan määrä kuitenkin väheni merkittävästi, Latva-Rasku huomauttaa.
− Etenkin maksan ja sisäelinrasvan määrän vähenemiseen on todettu liittyvän selkeitä terveyshyötyjä, ja pidemmän päälle nämä muutokset voivat välillisesti parantaa myös insuliiniherkkyyttä, Latva-Rasku lisää.
***
LL Aino Latva-Rasku esittää väitöskirjansa ”Regulators of Central and Peripheral Insulin Sensitivity in Humans” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.8.2020 klo 12.00 (Tyks, U-sairaala, Naistenklinikan luentosali, Kiinamyllynkatu 4-8, Turku).
Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä.
Vastaväittäjänä toimii professori Jan W. Eriksson (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Pirjo Nuutila (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on sisätautioppi.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: 0407701288, aehyyp@utu.fi
