Valtimotaudin riski määräytyy jo varhain Australian aboriginaaliväestössä (Väitös: LL Pauline Sjöholm, 11.3.2022, sisätautioppi)
LL Pauline Sjöholmin väitöskirjassa tarkasteltiin valtimotaudin riskitekijöitä sekä varhaisten riskitekijöiden ja myöhemmän sairastumisriskin suhdetta Australialaisessa aboriginaalikohortissa. Etenkin alueellinen huono-osaisuus, syntymäpaino sekä asuinpaikka syntymähetkellä vaikuttivat myöhempään valtimotaudin riskiin.
Australian aboriginaaliväestön eliniänodote on jopa kymmenen vuotta valtaväestöä matalampi. Suuri osa terveyseroista selittyy sydän- ja verisuonitaudeilla. Monet valtimotaudin riskitekijät, kuten diabetes, tupakointi ja kohonneet kolesteroliarvot, ovat väestössä yleisiä.
Näiden perinteisten riskitekijöiden lisäksi niin sanotuilla varhaisilla riskitekijöillä on arveltu olevan merkitystä valtimotaudin kehittymiselle. Jo 1980-luvulla huomattiin, että pienipainoisena syntyneet lapset sairastuvat useammin sydän- ja verisuonitauteihin.
– Onkin esitetty, että sikiöaikaiset epäedulliset olosuhteet, jotka johtuvat esimerkiksi äidin aliravitsemuksesta tai tupakoinnista, näkyvät pienipainoisuutena ja johtavat kehittyvien elinten toiminnan epätarkoituksenmukaiseen ohjelmoitumiseen, mikä vaikuttaa tulevaan sairastumisriskiin, kertoo Turun yliopistossa sisätautiopin alalta väittelevä Pauline Sjöholm.
Aikuisväestöllä runsaasti erilaisia riskitekijöitä
Australian aboriginaaliväestössä syntyy paljon pienipainoisia vauvoja ja väestön sosioekonominen asema on etenkin kaukana kaupungeista yleisesti matala.
Aboriginal Birth Cohort (ABC) -tutkimus perustettiin Australian Pohjoisterritoriossa 1980-luvulla selvittämään näiden varhaisten riskitekijöiden merkitystä aboriginaaliväestön korkealle sairastavuudelle. Lähes 700 vauvaa perheineen rekrytoitiin seurantatutkimukseen, jossa on säännöllisin väliajoin kartoitettu muun muassa osallistujien pituutta, painoa, veren rasva- ja sokeriarvoja, verenpainetta ja kaulavaltimon seinämäpaksuutta.
Sjöholmin väitöskirjatutkimuksessa hyödynnettiin ABC-tutkimuksessa kerättyjä tietoja ja selvitettiin tiettyjen sikiöaikaisten ja varhaislapsuuden tekijöiden vaikutusta myöhempään sydänterveyteen. Tuloksia verrattiin myös turkulaiseen STRIP-kohorttiin. Yleisesti riskitekijöitä oli aikuisiällä runsaasti.
– Etenkin tupakointi oli yleistä, samoin epäterveellinen ruokavalio. Kaikkein huono-osaisimmilta alueilta tulevat henkilöt harrastivat yllättäen eniten liikuntaa ja heillä oli myös parhaat verenpainearvot. Äidin raskaudenaikainen painoindeksi vaikutti aikuisiän sydänterveyteen niin, että ylipainoisten äitien lapsilla oli useammin kohonneet verenpaine- ja kolesteroliarvot ja he olivat myös useammin itse ylipainoisia aikuisina. Äidin alipaino taas johti usein myös lapsen alipainoon aikuisena, Sjöholm sanoo.
Syntymäpaino vaikuttaa myöhempään painoindeksiin
Sjöholmin tutkimuksessa todettiin, että alipainoisten osuus kohortissa oli huomattavan suuri. Yksitoistavuotiaista lähes 40 prosenttia oli alipainoisia. Osuus pieneni aikuisikään tultaessa.
– Yksitoistavuotiaista ylipainoisia oli reilu kymmenen prosenttia, mutta osuus kasvoi kolmasosaan aikuisikään mennessä. Keskivartalolihavuus oli aikuisiällä yleistä erityisesti naisilla. Sekä ali- että ylipaino osoittivat seurannassa pysyvyyttä. Pääsääntöisesti ne lapset, jotka olivat lapsena ylipainoisia, olivat myös aikuisena ylipainoisia. Sama päti alipainoisiin lapsiin, Sjöholm kertoo.
Tutkimuksen mukaan syntymäpainon vaikutus verenpaine- ja rasva-arvoihin oli vähäinen. Sen sijaan syntymäpaino vaikutti selvästi myöhempään painoindeksiin: pienipainoiset vauvoilla oli aikuisena useammin matala painoindeksi ja suuripainoisilla vauvoilla korkea painoindeksi. Sama löydös nähtiin myös suomalaisessa STRIP-kohortissa.
– Sydän- ja verisuonitaudit ovat merkittävin kuolinsyy maailmassa, ja terveydellinen ja taloudellinen kuormitus näkyy etenkin huonommassa sosioekonomisessa asemassa olevissa väestöissä, kuten Australian aboriginaaliväestössä. Saamalla lisätietoa taudin kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä, voidaan ennaltaehkäisyä ja hoitoa kohdistaa niihin väestönosiin, joissa tarve on suurin.
***
LL Pauline Sjöholm esittää väitöskirjansa ”Early life predictors of cardiovascular health in an Australian Aboriginal cohort” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.3.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Väitöstä voi seurata etäyhteydellä: https://utu.zoom.us/j/66534434771
Vastaväittäjänä toimii professori Ilona Koupil (Karolinska Institutet, Ruotsi) ja kustoksena professori Markus Juonala (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on sisätautioppi.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: plsjoh@utu.fi
