Raskausdiabeteksen lääkehoito vaikuttaa äidin rasva- ja aminohappoaineenvaihduntaan (Väitös: LL Mikael Huhtala, 4.6.2021, synnytys- ja naistentautioppi sekä sisätautioppi)

Raskausdiabeteksen lääkehoito näyttää LL Mikael Huhtalan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan vaikuttavan äidin verenkierron triglyseridi-, rasvahappo- ja aminohappopitoisuuksiin, millä voi olla vaikutuksia sikiön kasvuun. Lääkehoito ei kuitenkaan näytä vaikuttavan vastasyntyneen veren rasvaprofiiliin.

Suomessa noin joka viides raskaana oleva sairastuu raskausdiabetekseen. Ruokavalio- ja elämäntapamuutokset riittävät hoidoksi suurimmalle osalle, mutta jos verensokeriarvoja ei saada tavoitteeseen lääkkeettömästi, aloitetaan lääkehoito. Suomessa lääkehoidossa käytetään tavallisimmin joko metformiinia tai insuliinia.

– Metformiini tuli kliiniseen käyttöön jo 1950-luvulla ja yleisemmin raskausdiabeteksen hoitoon 2010-luvulla, mutta sen tarkka vaikutusmekanismi ei ole tiedossa. Vaikka aiemmat tulokset metformiinin käytöstä ovat olleet varsin lupaavia, ei niissä ole otettu huomioon hoidon mahdollisia vaikutuksia rasva- ja aminohappoaineenvaihduntaan, Mikael Huhtala taustoittaa. 

Väitöstutkimuksessa metformiinilla hoidettujen äitien aminohappo alaniinin, triglyseridien kokonaismäärän, erittäin matalatiheyksisten lipoproteiinien triglyseridien sekä rasvahappojen pitoisuudet nousivat enemmän kuin insuliinilla hoidettujen äitien.

Raskausdiabetes vaikuttaa aineenvaihduntaan kokonaisvaltaisesti

Raskausdiabeteksen ajatellaan olevan ensisijaisesti sokeriaineenvaihdunnan häiriö, mutta todellisuudessa siihen liittyy laajoja muutoksia veren aineenvaihdunta-aineiden muodostamassa kokonaisuudessa eli metabolomissa. Myös verenkierron rasvat ja aminohapot liittyvät insuliiniresistenssin kehittymiseen, ja ne ovat myös yhteydessä muihin raskauskomplikaatioihin.

– Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että erityisesti raskausdiabetesta sairastavilla ja ylipainoisilla potilailla verenkierron rasvat ovat yhteydessä sikiön kasvuun, Huhtala kertoo.

Huhtala selvitti, miten raskausdiabeteksen metformiini- ja insuliinihoito vaikuttavat äidin aineenvaihdunnan ja matala-asteisen tulehduksen merkkiaineisiin. Lisäksi hän selvitti, voitaisiinko näitä merkkiaineita mittaamalla tunnistaa diagnoosivaiheessa ne potilaat, jotka tarvitsevat raskausdiabetekseensa lääkehoitoa. 

– Raskausdiabeteksen lääkehoitoa tarvitsevien äitien veren metabolomi tai matala-asteisen tulehduksen merkkiainepitoisuudet eivät tutkimuksessani eronneet niistä potilaista, joiden verensokeriarvot pysyivät hoitotavoitteessa pelkillä ruokavalio- ja elämäntapamuutoksilla, Huhtala kertoo. 

Huhtala kuitenkin havaitsi, että potilaat, joilla on diagnoosivaiheessa korkea erittäin matalatiheyksisten lipoproteiinien kolesterolipitoisuus, saattavat hyötyä enemmän insuliinihoidosta kuin metformiinihoidosta.

– Tulevaisuudessa verenkierron metabolomia voitaisiin ehkä käyttää yksilöllisempään riskiarvioon ja hoidon suunnitteluun raskausdiabetesta sairastavilla, Huhtala visioi.

Metformiinihoito ei näytä vaikuttavan vastasyntyneen veren rasvaprofiiliin

Osana tutkimustaan Huhtala tutki vastasyntyneiden napaverinäytteistä raskausaikaisen metformiinialtistuksen vaikutuksia sikiön aineenvaihduntaan. Tarkoituksena oli verrata raskausdiabeteksen metformiini- ja insuliinihoidon vaikutuksia ja turvallisuutta aiempaa laajemmin aineenvaihdunnan näkökulmasta.

Napaverinäytteestä tutkittu metabolomi ei eronnut metformiinille altistuneiden vastasyntyneiden kohdalla muista tutkituista muuten kuin korkeamman alaniinin pitoisuuden osalta.

– Napaveren kohonneen alaniinipitoisuuden mahdolliset yhteydet lapsen myöhempään terveyteen vaativat vielä jatkotutkimuksia. Metformiinihoitoon ei kuitenkaan näyttäisi liittyvän selkeitä haitallisia muutoksia äidin veren metabolomissa, Huhtala tiivistää.

***
LL Mikael Huhtala esittää väitöskirjansa ”Metformin, metabolomics and inflammation in gestational diabetes” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.6.2021 klo 12.00. 

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Jukka Uotila (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Polo (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on synnytys- ja naistentautioppi sekä sisätautioppi.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Luotu 26.05.2021 | Muokattu 07.02.2022