PET-kuvantamisen avulla voidaan tutkia munuaissiirteen saaneiden potilaiden sepelvaltimoiden ja siirrännäisen verenvirtausta (Väitös: LL Johanna Päivärinta, 29.10.2021, sisätautioppi)
Johanna Päivärinta osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa ensimmäistä kertaa, että PET-kuvantamisen avulla on mahdollista mitata munuaissiirteen verenvirtausta. PET-kuvantaminen osoittautui tutkimuksessa käyttökelpoiseksi metodiksi sekä munuaissiirteen että sepelvaltimoiden verenvirtauksen määrittämisessä munuaissiirteen saaneilla potilailla.
Munuaissiirteen saaneista potilaista 90 prosenttia sairastaa siirteen vajaatoimintaa, mikä lisää entisestäänkin korkeaa sydän- ja verisuonitautisairastuvuuden riskiä munuaissiirtopotilailla.
– Olisi tärkeää ehkäistä munuaissiirteiden toiminnan heikkenemistä, jotta voitaisiin välttää se, että arvokkaita munuaissiirteitä menetetään. Näin parannettaisiin siirtopotilaiden elämänlaatua ja elinennustetta, Johanna Päivärinta toteaa.
PET eli positroniemissiotomografia on Päivärinnan mukaan houkutteleva metodi tutkia munuaissiirteen saaneita potilaita, koska PET-kuvantamisessa ei tarvita munuaisille haitallista varjoainetta.
Väitöstutkimuksessaan Päivärinta osoitti ensimmäistä kertaa, että PET-kuvantamisen avulla on mahdollista mitata munuaissiirteen verenvirtausta.
– Munuaissiirteen verenvirtauksen määrittäminen kuvantamisen keinoin saattaisi toimia kajoavan munuaiskoepalan ottamisen korvikkeena siirteen vajaatoiminnan diagnostiikassa. On tiedossa, että vajaatoimintaisessa siirteessä verisuonitus vähenee. PET-kuvantamisella havaitsimme, että munuaissiirteen verenvirtauksen määrä oli sitä suurempi, mitä paremmin siirre toimi, Päivärinta kertoo.
Sepelvaltimoiden virtauksessa ei eroa munuaissiirteen saaneiden ja terveiden välillä
Väitöstutkimuksessaan Päivärinta selvitti PET-kuvantamisella myös munuaissiirtopotilaiden sepelvaltimoiden virtausreserviä, eli sepelvaltimoiden kykyä laajentua maksimaalisesti. Sepelvaltimoiden virtausreservi heijastaa sepelvaltimoiden sisäkalvon toimintaa.
– Vaikka munuaisten vajaatoiminnan tiedetään aiheuttavan muutoksia valtimoiden sisäkalvon toiminnassa, ei munuaissiirtopotilaiden sepelvaltimoiden virtausreservi eronnut tutkimuksessani terveiden vastaavasta. On mahdollista, että sepelvaltimoiden sisäkalvon toiminta oli korjaantunut joko munuaissiirron tai lääkehoidon seurauksena, Päivärinta sanoo.
Hyvin säilynyt sepelvaltimoiden virtausreservi on positiivinen ennustetekijä munuaissiirteen saaneilla potilailla, sillä pienentynyt sepelvaltimoiden virtausreservi liitetään lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautisairastuvuuteen.
Päivärinnan tutkimuksessa PET-kuvantaminen osoittautui käyttökelpoiseksi metodiksi sekä sepelvaltimoiden että siirteen verenvirtauksen määrittämisessä munuaissiirteen saaneilla potilailla.
***
LL Johanna Päivärinta esittää väitöskirjansa ”Vascular function in kidney transplant recipients and in patients with renovascular disease” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.10.2021 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.
Vastaväittäjänä toimii professori Ilkka Pörsti (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Kaj Metsärinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sisätautioppi.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: johanna.paivarinta@tyks.fi, p. 0440846406
