Tutkijat havaitsivat suolistomikrobistossa kuolleisuutta ennustavan bakteeriryhmän
Tutkijat havaitsivat, että suoliston enterobakteerien suuri määrä ennustaa kuolleisuusriskiä suomalaisessa aikuisväestössä.
Turun yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä kansainvälisen tutkijaryhmän yhteistyönä toteutettu tutkimus on osallistujamäärältään tähän mennessä maailman suurin väestötason selvitys ihmisen mikrobiomin yhteyksistä tulevien vuosikymmenten terveydentilaan ja elinajanodotteeseen.
Tutkimukseen osallistuneiden suolistomikrobiston koostumus analysoitiin vuonna 2002 kerätyistä ulostenäytteistä. Tutkijoiden saatavilla oli seurantatietoa koehenkilöiden kuolleisuudesta vuoteen 2017 eli lähes nykypäivään saakka.
– Kuolleisuutta ennustaviin enterobakteereihin kuuluu muun muassa monia tunnetusti haitallisia bakteereja, joiden määrään myös elintavoilla voi olla vaikutusta. Suolistomikrobiston koostumusta tarkastelemalla pystyimme ennustamaan tarkemmin kuolleisuutta, vaikka muut tavanomaiset riskitekijät, kuten tupakointi ja ylipaino, otettiin huomioon. Käyttämämme aineisto mahdollistaa ensimmäisenä maailmassa ihmisen mikrobiomin pitkän aikavälin terveysvaikutusten tutkimuksen väestötasolla, toteaa professori, sisätautien erikoislääkäri Teemu Niiranen Turun yliopistosta.
Jokaisella on yksilöllinen mikrobiekosysteemi
Ihmisen mikrobiekosysteemit ovat yksilöllisiä ja sisältävät suuren määrän erilaisia bakteereja ja muita pieneliöitä. Lyhyempää elinikää ennakoiva bakteeriryhmä löytyi, kun tutkijat yhdistivät miljardeja mikrobiston perimäaineksesta mitattuja DNA-ketjuja koehenkilöiden terveystietoihin.
– Laadimme koneoppimismallin, joka seuloi laajasta mittausaineistosta mikrobiryhmiä, joilla oli merkittävä yhteys koehenkilöiden kuolleisuuteen mittausta seuranneiden parin vuosikymmenen aikana, kertoo akatemiatutkija Leo Lahti Turun yliopistosta.
– Suomalaiset väestötutkimukset ovat maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisia kooltaan ja kattavuudeltaan. Uusien datatieteen menetelmien avulla voimme nyt entistä tarkemmin kartoittaa mikrobiomin yksilöllisiä yhteyksiä esimerkiksi ikääntymiseen ja kansantautien ilmaantuvuuteen, Lahti jatkaa.
Vaikka mikrobiston ja elintapojen yhteyttä on viime aikoina tutkittu runsaasti poikkileikkaustutkimuksissa, seurantatutkimuksia ei ole ollut juurikaan saatavilla. Mikrobiston yhteyksistä terveyteen pitkällä aikavälillä on siksi kertynyt vasta vähän tietoa.
Tutkimus perustui edustavaan yli 7 000 henkilön otokseen Suomen aikuisväestöstä. Aineisto on osa THL:n toteuttamaa FINRISKI 2002 -tutkimusta.
Tutkimus on julkaistu Nature Communications -lehdessä.
Lisätietoa:
Teemu Niiranen, teemu.niiranen@utu.fi, p. 02 313 0009
Leo Lahti, leo.lahti@utu.fi, p. 050 436 4626
