Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Selkämeren silakkakannassa ja Saaristomeren eläinplanktonlajistossa (Väitös: FM Katja Mäkinen, 14.6.2019, biologia)

Silakkakannan kasvu sekä meriveden makeutuminen ja lämpeneminen ovat yhteydessä Saaristomerellä kutevan silakan rasvapitoisuuden laskuun, osoittaa Katja Mäkinen tuoreessa väitöstutkimuksessaan. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että ilmastonmuutos on vähentänyt mereisten eläinplanktonlajien määrää Saaristomerellä ja aikaistanut planktonin vuodenaikaista esiintymistä.

Väittelijä selvitti musiikkifestivaalien ja kansallisen identiteetin ilmaisemisen välisiä kytköksiä (Väitös: FM Jelena Gligorijević, 10.6.2019, musiikkitiede)

Turun yliopistossa väittelevä Jelena Gligorijević tarkasteli musiikkitieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan kansallisen identiteetin rakentumista Miloševićin jälkeisen ajan Serbiassa. Kahden musiikkifestivaalin tapausanalyysi osoitti, että musiikkifestivaalit ovat pitäneet pintansa kansallisen identiteetin esittämisen areenoina, mutta brändäys on tuonut siihen uusia vivahteita. 

Väittelijä selvitti neurofibromatoosi-sairauden etenemistä solutasolla (Väitös: insinööri (YAMK) Paula Pennanen, 8.6.2019, solubiologia ja anatomia)

Perinnölliseen neurofibromatoosiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, joten on tärkeää tuntea tarkemmin sairauteen liittyvät solutapahtumat. Paula Pennanen osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että neurofibromatoosiin liittyvien ihon hyvälaatuisten kasvainten solujen jakautuminen lisääntyy huomattavasti sukupuolihormonien vaikutuksesta. Pennanen tutki luunsyöjäsolujen muodostumista säätelevää soluviestintää ja havaitsi, kuinka tumat voivat siirtyä solusta toiseen.

Suurten pohjavesimuodostumien, saumaharjujen, sisäosien rakenteet selvitetty ensimmäistä kertaa kallioperään saakka (Väitös: FM Elina Ahokangas, 6.6.2019, maantiede)

Saumaharjut ovat tavallisia harjuja kookkaampia ja paksumpia muodostumia. Ne ovat siten myös merkittäviä pohjavesimuodostumia ja tärkeitä kohteita yhteiskunnalle vedenhankinnan kannalta. Elina Ahokankaan väitöstutkimuksessa tunnistettiin saumaharjujen sisäiset rakenneyksiköt tarkasti aina kallionpintaan saakka. Lisäksi tutkimuksessa saatiin selville kallionpinnan taso ja siinä tapahtuneet vaihtelut jopa 100 metrin paksuisten harjukerrostumien alla. Tähän ei ole maaperämuodostumien tutkimuksessa Suomessa käytettävissä olevilla geofysikaalisilla menetelmillä aiemmin pystytty.

Väitöstutkimuksesta uutta tietoa aggressiivisen suubakteerin kesyttämiseen (Väitös: FM Tuuli Ahlstrand, 7.6.2019, biokemia)

FM Tuuli Ahlstrand osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että suubakteerin pinnan rakenteet pystyvät sitomaan ihmisen tulehduksen viestimolekyylejä eli sytokiineja. Bakteeri voi sytokiineja sitomalla kerätä tietoa isännän tulehdustilasta ja säädellä taudinaiheuttamiskykyään tai tulehduksen etenemistä. Tutkimustuloksista on apua vakavan ientulehduksen parodontiitin hoidon kehittämisessä.

Kiinan vähemmistöpolitiikka ajaa tiibetiläisiä pakolaisia Intiaan (Väitös: FM Rebecca Frilund, 5.6.2019, maantiede)

Moni tiibetiläinen pakolainen muuttaa Intiaan hengellisen johtajansa Dalai Laman vuoksi tai kouluttautuakseen tiibetin kielellä tai englanniksi. Tiibetiläiset saattavat kuitenkin kohdata köyhyysongelmien kanssa kamppailevassa Intiassa monia sosioekonomisia ongelmia, toteaa Rebecca Frilund Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.

Väittelijä kehitti menetelmiä, jotka helpottavat esineiden internetin laajempaa käyttöönottoa (Väitös: MSc Behailu Negash, 4.6.2019, tietojenkäsittelytiede)

Esineiden internetin tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään jo monin tavoin kotitalouksissa sekä eri sektoreilla, esimerkiksi terveydenhuollossa, logistiikassa ja kiinteistöalalla. Sen laajaa käyttöönottoa on kuitenkin hidastanut eri verkkoliitäntöjen, alustojen ja monien standardien heterogeenisyys, mikä vaikeuttaa eri järjestelmien yhteentoimivuutta. Behailu Negash kehitti väitöstutkimuksessaan menetelmiä, jotka parantavat järjestelmien yhteensopivuutta ja joita hyödyntämällä esineiden internetin yhä laajamittaisempi käyttö tulee mahdolliseksi.
 

Tenojoen lohet kehittyvät sukukypsiksi aiemmin ja ovat kooltaan pienempiä (Väitös: MSc Yann Czorlich, 1.6.2019, biologia)

Suurikokoiset ja myöhään sukukypsiksi kehittyvät Tenojoen lohet eivät selviydy ja lisäänny yhtä tehokkaasti kuin aiemmin sukukypsyyden saavuttavat yksilöt. Tämä vähentää suurikokoisten lohien geenien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle maailman monimuotoisimmassa lohijoessa. Yann Czorlich tutki Tenojoen lohia Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevolla, Utsjoella. Kyseessä on ensimmäinen Kevolla järjestettävä väitöstilaisuus ja samalla pohjoisin Suomessa pidetty biologian alan väitöstilaisuus.

Liikuntaharjoittelun kestolla on suurempi merkitys maksan ja suoliston aineenvaihduntaan kuin harjoittelun intensiteetillä (Väitös: MD Kumail Motiani, 29.5.2019, fysiologia ja isotooppilääketiede)

MD Kumail Motiani tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan pitkäkestoisen ja matalatehoisen kestävyysliikunnan sekä lyhytkestoisen ja korkeatehoisen sprintti-intervalliharjoittelun vaikutuksia maksan, haiman ja suoliston aineenvaihduntaan. Tutkimuksessa havaittiin, että pitkäkestoinen ja matalatehoinen kestävyysliikunta parantaa tehokkaammin maksan, haiman ja suoliston aineenvaihduntaa kuin lyhytkestoinen ja korkeatehoinen sprintti-intervalliharjoittelu. 
 

Sini- ja mikrolevät voivat olla ratkaisu Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseen ja hiilineutraaliin energiantuotantoon (DI Mikael Jämsä, 27.5.2019, molekulaarinen kasvibiologia)

Mikael Jämsä tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa mikrolevillä ja sinilevillä tuotettavaa bioenergiaa yhdistettynä jätevedenpuhdistukseen. Jämsä löysi lupaavan leväsolukannan biodieselin tuotantoon, joka samalla sitoi ravinteita jätevedestä tehokkaasti. Tulos vahvistettiin myös pilottimittakaavassa oikealla kunnallisella jätevedellä.