Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Verisuonileikkauspotilaan uniapnea ennustaa suurta sydäntapahtumien ja kuoleman riskiä (Väitös: LL Karri Utriainen, 14.6.2019, sisätautioppi sekä anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Obstruktiivinen uniapnea on erittäin yleinen alaraajojen valtimokovettumatautia sairastavilla potilailla, joiden sairaus edellyttää leikkaushoitoa. LL Karri Utriaisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa noin kuudella seitsemästä potilaasta, joille suunniteltiin nivustason alapuolista verisuonileikkausta, todettiin vähintään lievä uniapnea. Tällä potilasryhmällä tiedetään olevan myös suuri leikkauksenjälkeisten sydäntapahtumien ja kuoleman riski. Tutkimusaineistossa ennuste oli erityisen huono, jos leikkausta edeltävässä unitutkimuksessa todettiin merkittävä uniapnea.

Tietokonemallinnuksella ruosteen ja rasituksen kestäviä rautaseoksia (Väitös: FM Eero Nurmi, 14.6.2019, teoreettinen fysiikka)

Metallien hyödyntämisellä on pitkä historia, mutta vasta nykyaikaiset menetelmät mahdollistavat metallien laskennallisen simuloimisen atomimittakaavassa. Eero Nurmi käsitteli väitöstutkimuksessaan rautaseosten hapettumista sekä titaanin ja rauta-kromi-alumiiniseoksen mekaanisia ominaisuuksia tietokonemallinnuksen avulla. Tutkimus lisää tietoa teollisuudessa paljon käytössä olevien metalliseosten korroosionkestävyydestä.

Suolistomikrobiston epätasapaino voi aiheuttaa maksan rasvoittumista (Väitös: FM Anniina Keskitalo, 14.6.2019, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

FM Anniina Keskitalo tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan suolistobakteerien roolia ei-alkoholiperäisen rasvamaksan synnyssä ja ehkäisyssä. Tutkimus osoitti, että suolistomikrobistoa muokkaamalla voidaan vaikuttaa hiirten aineenvaihduntaan ja maksan rasvoittumiseen. Tulokset antavat viitteitä siitä, että tietyt suolistobakteerit saattavat pystyä suojaamaan rasvamaksalta, kun taas epäsuotuisat suolistomikrobiston muutokset voivat olla haitaksi maksan terveydelle.

PET-kuvaus paljasti ensimmäistä kertaa aivojen neurokiniini-1-reseptorit (Väitös: LL Mikko Nyman, 14.6.2019, psykiatria)

LL Mikko Nymanin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa onnistuttiin ensimmäistä kertaa saamaan tietoa neurokiniini-1-reseptoreiden määrästä ja jakaumasta ihmisen aivoissa. Turun Valtakunnallisessa PET-keskuksessa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin myös näiden reseptoreiden määrän yhteyttä masennukseen ja sen eri oireisiin. 

Uusi merkkiaine helpottaa aivohalvaukseen ja Alzheimerin tautiin usein liittyvän neuroinflammaation PET-kuvantamista (Väitös: MChem Thomas Keller, 14.6.2019, kemia)

Neuroinflammaatiota, eli keskushermoston kudosten kroonista matala-asteista tulehdustilaa, esiintyy useissa keskushermostoon liittyvissä taudeissa, kuten aivohalvauksessa ja Alzheimerin taudissa. Thomas Keller tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa uutta neuroinflammaation kuvantamiseen tarkoitettua PET-merkkiainetta.

Vanhojen lainsuomennosten kopiointiperinne oli tunnettua monipuolisempi (Väitös: FM Harri Uusitalo, 14.6.2019, suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus)

Turun yliopistossa väittelevä Harri Uusitalo tarkasteli väitöstutkimuksessaan 1600-luvulta peräisin olevaa tekstikokoelmaa, Aitolahden koodeksia, ja erityisesti siihen sisältyvää suomenkielistä lakitekstiä. Aitolahden koodeksin tutkimus valaisee vanhojen lakikäsikirjoitusten kopiointiperinteen lisäksi myös sitä, millä tavalla lakikieli erosi saman aikakauden uskonnollisesta kielestä. Koodeksin kirjoittajaa jäljitettiin rikostutkimuksen keinoin.

Tieteellisen toiminnan piirteet tulevat ymmärrettäviksi sen historiaa tarkastelemalla (Väitös: VTM Veli Virmajoki, 10.6.2019, filosofia)

Tieteen asema nyky-yhteiskunnassa on keskeinen. Tieteellisen toiminnan piirteitä ja niiden mahdollisia kytköksiä yhteiskuntaan, kulttuuriin ja teknologiaan ei kuitenkaan ymmärretä niin hyvin kuin tieteen keskeinen asema vaatisi. Turun yliopistossa väittelevä Veli Virmajoki selvitti väitöskirjassaan, miten tieteellisen toiminnan piirteitä voidaan ymmärtää tutkimalla tieteen historiaa. Tutkimus muotoilee uuden viitekehyksen, jonka avulla tieteen historia voidaan tehdä ymmärrettäväksi ja joka auttaa ratkomaan tieteenhistorian tutkimuksessa aiemmin esiin tulleita ongelmia.
 

Tutkimuksesta uutta tietoa elintarvikkeiden sienimyrkyistä – uudet mittaustavat arvioivat mykotoksiiniriskiä ja vähentävät hukkaviljaa (Väitös: MSc Taha Hussien Abodalam, 10.6.2019, molekulaarinen kasvibiologia)

Elintarvikkeiden sienimyrkyt eli mykotoksiinit ovat vakava huolenaihe ihmisten ja eläinten terveydelle. Turun yliopistossa väittelevä Taha Hussien Abodalam selvitti tutkimuksessaan uusia tapoja tunnistaa, laskea ja luokitella mykotoksiineja tuottavia sieniä. Tutkimuksessa kehitetyillä mittausmenetelmillä voidaan arvioida mykotoksiiniriskiä ja vähentää elintarviketeollisuuden hukkaviljaa.