Tutkimuksesta uutta tietoa elintarvikkeiden sienimyrkyistä – uudet mittaustavat arvioivat mykotoksiiniriskiä ja vähentävät hukkaviljaa (Väitös: MSc Taha Hussien Abodalam, 10.6.2019, molekulaarinen kasvibiologia)
Elintarvikkeiden sienimyrkyt eli mykotoksiinit ovat vakava huolenaihe ihmisten ja eläinten terveydelle. Turun yliopistossa väittelevä Taha Hussien Abodalam selvitti tutkimuksessaan uusia tapoja tunnistaa, laskea ja luokitella mykotoksiineja tuottavia sieniä. Tutkimuksessa kehitetyillä mittausmenetelmillä voidaan arvioida mykotoksiiniriskiä ja vähentää elintarviketeollisuuden hukkaviljaa.
Suomessa ensimmäiset punahomeiden toksiinien aiheuttamat eläintautiepidemiat havaittiin 1930-luvulla. EU on määrännyt yleisimmille mykotoksiineille suurimmat sallitut pitoisuudet elintarvikkeissa.
– Tällä hetkellä emme tiedä, miten mykotoksiinien saastuttamia elintarvikemateriaaleja voitaisiin tehdä myrkyttömiksi siten, että niiden syömiskelpoisuus säilyisi. Siksi meidän pitää löytää nopeita ja edullisia menetelmiä mykotoksiiniriskin ennustamiseksi elintarvikkeissa, sanoo Turun yliopistossa väittelevä Taha Hussien Abodalam.
Väittelijän mukaan tämä edellyttää mykotoksiinia tuottavien sienten tunnistamista, havaitsemista ja määrän arviointia varhaisessa vaiheessa sadonkorjuun jälkeen tai jopa ennen sadonkorjuuta.
– Toksiiineja tuottavien sienien nopeaan ja luotettavaan tunnistamiseen sekä määrän arviointiin eli kvantifiointiin liittyvät tavanomaiset menetelmät ovat haastavia, koska ne edellyttävät korkeaa asiantuntemusta ja kehittyneitä laitteita. Haastavaa on myös näytteiden otto esimerkiksi useiden tonnien viljaerästä, jossa on muutama saastunut jyvä, Adodalam toteaa.
Euroopassa kaksi erityisen haitallista punahomepopulaatiota
Abodalamin tutkimuksen tavoitteena oli kehittää uusia nopeita ja luotettavia molekyylibiologisia menetelmiä mykotoksiineja tuottavien sienten tunnistamiseksi, luokittelemiseksi, havaitsemiseksi ja kvantifioimiseksi.
Tutkimus keskittyi aflatoksiinia tuottaviin Aspergillus-homeisiin sekä fumonisiinejä ja trikotekeenejä tuottaviin Fusarium-punahomeisiin. Tutkimuksessa osoitettiin, että Euroopassa on kaksi ihmisille myrkyllistä DON-trikotekeeniä-tuottavaa F. graminearum-punahomepopulaatiota, joista pohjoisempi on erityisen yleinen kaurassa.
– Pohjois-Euroopassa vallitsee 3-asetyyli-deoksinivalenoli (3ADON) -kemotyypin populaatio ja se on todennäköisesti levinnyt Suomesta Luoteis-Venäjälle. 15ADON-kemotyypin populaatio taas on vallitseva Keski- ja Etelä-Euroopassa ja se on levinnyt myös Tanskaan ja Norjaan, Abodalam kertoo.
Uusi mittaustapa vähentää elintarviketeollisuuden hukkaviljaa
Elintarvikeyritykset seulovat käyttämäänsä viljaa punahomeen varalta. Yritysten suosimissa pikamenetelmissä on usein käytetty siivilätöntä myllyä viljanäytteiden jauhamiseen. Pikamenetelmien mittaustaulukko on kalibroitu niin, että ne yliarvioivat jonkin verran viljan mykotoksiinipitoisuutta.
– Tämä vähentää kuluttajien mykotoksiiniriskiä, mutta lisää riskiä, että viljelijöiden vilja hylätään, vaikka se ei sisältäisi liikaa mykotoksiineja, Abodalam kertoo.
Abodalamin tulokset osoittivat, että kaurajyvien homogenisointi yhden millimetrin seulalla jauhamalla on tärkeää DON- ja F. graminearum-DNA-pitoisuusmittausten toistettavuuden kannalta. Punahomeiden DNA-pitoisuuksien perusteella voidaan arvioida ja ennustaa mykotoksiiniriskiä.
– DON- ja F. graminearum-DNA-pitoisuuden mittaus on luotettavampaa tällaisella myllyllä jauhetusta viljanäytteestä kuin esimerkiksi viljanäytteestä, joka on jauhettu tavallisella kahvimyllyllä, jossa ei ole siivilää, Abodalam kertoo.
Hukkaviljan ehkäisemiseksi tutkimuksessa ehdotetaan, että elintarviketeollisuudessa tulisi vahvistaa lähellä lainsäädännöllisiä rajoja oleva DON-määrä akkreditoidulla kromatografisella mittausanalyysillä.
***
MSc Taha Hussien Abodalam esittää väitöskirjansa ”Molecular approaches for mycotoxin risk reduction” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 10.6.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Matias Pasquali (Milanon yliopisto, Italia) ja kustoksena professori Eevi Rintamäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on molekulaarinen kasvibiologia.
Väittelijän yhteystiedot: 044 925 9316, thyabo@utu.fi
Kuvia media käyttöön:
https://apps.utu.fi/media/tiedotteet/punahome-kaura.jpg
Punahomeen saastuttamaa kauraa Turun lähistöltä heinäkuun lopulla 2012. Vuonna 2012 peräti neljännes suomalaisesta kaurasta sisälsi liikaa DONia ihmisravinnoksi. Kuva: Tapani Yli-Mattila
https://apps.utu.fi/media/tiedotteet/Abodalam.JPG
Väittelijä Taha Hussien Abodalam keräämässä kauranäytteitä koeruuduilta maatilalta Marttilassa. Kuva: Tapani Yli-Mattila
