MSc Khirul Islam kehitti väitöstutkimuksessaan herkän, yksinkertaisen ja ei-invasiivisen testin, jolla voidaan havaita potilaista peräisin olevia virtsan solunulkoisia vesikkeleitä (urine-EV) eturauhas- ja virtsarakkosyövän varhaista havaitsemista varten.
MSc Tech. Kang Chen vertaili väitöskirjatutkimuksessaan, miten violetin perunan asyloidut antosyaanit ja mustikan asyloimattomat antosyaanit vaikuttavat tyypin 2 diabetekseen perinnöllisesti lihavilla Zucker-rotilla. Tutkimuksessa hyödynnettiin useita ”omiikka”-menetelmiä, kuten metabolomikkaa, transkiptomiikkaa ja metagenomiikkaa. Perunasta uutetuilla antosyaaneilla havaittiin olevan enemmän vaikutuksia tyypin 2 diabetekseen kuin mustikan antosyaaniuutteella.
Tietyt merietanat varastavat leviltä yhteyttäviä soluelimiä, viherhiukkasia, minkä jälkeen etanat itse kykenevät yhteyttämään kuukausia tai joissain tapauksissa jopa vuoden. FM Vesa Havurinne tutki väitöskirjassaan, miten merietanat pitävät hyvin vaurioalttiit viherhiukkaset toiminnallisina omien eläinsolujensa sisällä.
FM Salla Laito selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kauran beta-glukaanille esimerkiksi kaurajuomien ja -jogurttien valmistuksessa usein tapahtuva kuiturakenteiden muokkaus vaikuttaa kauran terveyttä edistäviin ominaisuuksiin. Tutkimus osoitti, että esimerkiksi kaurajuomassa, jossa beta-glukaanikuidut ovat lyhempiä kuin kaurapuurossa, korostuvat eri terveysvaikutukset. Kauran havaittiin myös olevan eduksi niin keliaakikon kuin gluteeniyliherkänkin suolistomikrobistolle, ja olevan herkkävatsaistenkin hyvin sietämä kuidunlähde.
Mikrobien tuottamat monimuotoiset luonnonyhdisteet ovat herättäneet suurta kiinnostusta lääkekehityksessä. MSc Bikash Baral tutki väitöskirjassaan uusia menetelmiä hiljaisten geeniryppäiden koodaamien uusien yhdisteiden tuottamiseksi.
Sieniä käytetään ravintona ja lääkkeenä kaikkialla maailmassa ja sienet ovat Suomen metsien toiseksi suurin syötävä biomassa. Monilla sienistä eristettyillä bioaktiivisilla molekyyleillä kuten polysakkarideilla on todettu olevan useita biologisia toimintoja, jotka liittyvät muun muassa immuunijärjestelmän säätelyyn. MSc Gabriele Beltramen väitöstutkimus tarkasteli sienten polysakkarideja sekä paneutui eristysmenetelmien kehittämiseen sienten β-glukaanisaannon kasvattamiseksi.
MSc Daniel Solymosin väitöstutkimuksen mukaan syanobakteerien kasvua teollisissa olosuhteissa voidaan nopeuttaa, kun sytokromi cM -nimistä proteiinia tuottava geeni poistetaan. Syanobakteerien kasvun nopeuttaminen voisi alentaa niiden kasvatuksen kustannuksia.
Syanobakteerit, joita kutsutaan myös sinileviksi, kuuluvat bakteereihin, jotka fotosyntetisoivat samalla tavalla kuin kasvit. Vesistöissä syanobakteerit altistuvat jatkuvasti äkillisille valon voimakkuuden muutoksille, jotka johtuvat pääasiassa veden ja pilvien liikkeestä. Liiallinen valo voi vahingoittaa fotosynteettistä koneistoa ja aiheuttaa solukuoleman. Syanobakteereille on siksi kehittynyt mekanismeja, joilla ylimääräiset fotonit ja elektronit poistuvat turvallisella tavalla.
Tyrni, aronia ja puolukka ovat suomalaisia supermarjoja, jotka kuitenkin jäävät happaman tai karvaan makunsa takia usein hyödyntämättä. DI Niko Markkisen väitöskirjatutkimus osoittaa, että malolaktinen fermentaatio Lactiplantibacillus plantarum -bakteerilla vähentää tyrnimehun happamuutta ja aroniamehun karvaiden ja suuta kurtistavien yhdisteiden määrää.
DI Niina Kelanteen väitöstutkimus osoittaa, että polymeerejä, entsyymejä ja viinihiivakäymistä voidaan käyttää puolukan ja mustaherukan aistittavien ominaisuuksien muokkaamiseen. Kyseiset bioprosessointimenetelmät vaikuttavat sekä haihtuviin että haihtumattomiin yhdisteisiin ja näin ollen kokonaisvaltaisesti aistittaviin ominaisuuksiin. Tutkimus tuo uutta tieteellistä tietoa bioprosessointien vaikutuksista puolukka- ja mustaherukkajuomien valmistukseen sekä marjojen teolliseen hyödyntämiseen.