Suomalaisten sienten polysakkarideista uutta sisältöä ruokavalioon? (Väitös: MSc Gabriele Beltrame, 3.12.2021, elintarvikekemia ja -kehitys)
Sieniä käytetään ravintona ja lääkkeenä kaikkialla maailmassa ja sienet ovat Suomen metsien toiseksi suurin syötävä biomassa. Monilla sienistä eristettyillä bioaktiivisilla molekyyleillä kuten polysakkarideilla on todettu olevan useita biologisia toimintoja, jotka liittyvät muun muassa immuunijärjestelmän säätelyyn. MSc Gabriele Beltramen väitöstutkimus tarkasteli sienten polysakkarideja sekä paneutui eristysmenetelmien kehittämiseen sienten β-glukaanisaannon kasvattamiseksi.
Sienten suuri saatavuus Suomessa on herättänyt teollisuuden kiinnostuksen polysakkarideihin perustuvien uutteiden valmistukseen. Metsän sienisadon vuosittaista vaihtelua tasapainottaa teollinen sieniviljely, joka tapahtuu kiinteällä alustalla tai viljelemällä vesipitoisessa väliaineessa. Esimerkiksi tavallista herkkusientä viljellään kiinteällä alustalla, kun taas harvinaista ja hitaasti kasvavaa pakurikääpää viljellään väliaineessa.
Beltramen väitöstutkimuksen tavoitteena oli lisätä viljellyn herkkusienen β-glukaanin uuttosaantoa kemiallisella esikäsittelyllä ja arvioida tämän vaikutusta polysakkaridien ominaisuuksiin. Lisäksi tutkimus selvitti eri sienilajien polysakkaridien ominaisuuksia ja viljelyolosuhteiden vaikutuksia syntyviin polysakkarideihin.
- Esikäsittely lisäsi herkkusienten polysakkaridien uuttosaantoa huomattavasti verrattuna ilman esikäsittelyä uutettuihin sieniin. Samoin β-glukaanisaanto kasvoi merkittävästi. Esikäsittely kuitenkin pienensi polymeerien kokoa, Beltrame kertoo.
Suppilovahveron tutkimus osoitti, että sen hyödyntäminen polysakkaridien lähteenä vaatii ankarat uutto-olosuhteet. Vaikka suppilovahverosta saatiin pienempiä β-glukaanisaatoja, esikäsittely vaikutti polymeerien kokoon vähemmän kuin herkkusienellä.
Tyrnin puristekakkua käytettiin ensimmäistä kertaa sieniviljelyn lisäravinteena. Sen avulla saatiin aikaan tähän mennessä suurin vesiviljelyssä havaittu pakurikäävän sienirihmaston saanto. Puristekakku vaikutti polysakkaridien molekyyliominaisuuksiin vain suurina pitoisuuksina käytettynä. Tyrnin puristekakku kasvatti rihmastosta uutettujen polymeerien määrää. Villistä ja viljellystä pakurikäävästä uutetut polysakkaridit olivat rakenteeltaan samanlaisia, mutta erosivat suuresti määrällisesti ja niihin sitoutuneiden pienempien molekyylien osalta.
Sienten polysakkaridien biologiseen toimintaan vaikuttavat niiden kemialliset ominaisuudet. Siksi on tärkeää tarkastella, miten erilaiset lähtöaineet ja uuttomenetelmät vaikuttavat näihin ominaisuuksiin. Tasapaino haluttujen ominaisuuksien ja halutun tuoton välillä on teollisuuden kannalta kiinnostavaa.
- Tämä tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten polysakkarideja voidaan tuottaa suomalaisista sienivaroista, sekä siitä, kuinka erilaiset polysakkariden saantoa lisäävät menetelmät vaikuttavat niiden ominaisuuksiin, toteaa Beltrame.
***
MSc Gabriele Beltrame esittää väitöskirjansa ”Polysaccharides from Finnish Fungal Resources” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.12.2021 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku). Yleisö voi seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Giuseppe Venturella (University of Palermo, Italia) ja kustoksena professori Baoru Yang (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on elintarvikekemia ja elintarvikekehitys.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: gabbel@utu.fi
