Verisuonileikkauspotilaan uniapnea ennustaa suurta sydäntapahtumien ja kuoleman riskiä (Väitös: LL Karri Utriainen, 14.6.2019, sisätautioppi sekä anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)
Obstruktiivinen uniapnea on erittäin yleinen alaraajojen valtimokovettumatautia sairastavilla potilailla, joiden sairaus edellyttää leikkaushoitoa. LL Karri Utriaisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa noin kuudella seitsemästä potilaasta, joille suunniteltiin nivustason alapuolista verisuonileikkausta, todettiin vähintään lievä uniapnea. Tällä potilasryhmällä tiedetään olevan myös suuri leikkauksenjälkeisten sydäntapahtumien ja kuoleman riski. Tutkimusaineistossa ennuste oli erityisen huono, jos leikkausta edeltävässä unitutkimuksessa todettiin merkittävä uniapnea.
Uniapnea on tunnetusti yleinen valtimokovettumataudin eri kliinisissä ilmenemismuodoissa, kuten sepelvaltimotautia sairastavilla, mutta sen yleisyyttä ja ennusteellista merkitystä vaikeassa alaraajojen valtimotaudissa ei ole aiemmin tutkittu. Uniapnean vaikeusastetta on perinteisesti mitattu hengityskatkosten määrällä nukuttua tuntia kohti (apnea-hypopneaindeksi, AHI). Rajoiksi on sovittu AHI 5−15/tunti (lievä uniapnea), AHI 15−30/tunti (kohtalainen uniapnea) ja AHI yli 30/tunti (vaikea uniapnea).
Karri Utriaisen väitöstutkimusaineiston 84 verisuonileikkauspotilaasta 86 % todettiin vähintään lievä uniapnea. Kynnysarvoksi lisääntyneen sydän- ja aivotapahtumien tai kuoleman riskin suhteen määritettiin yli 20/tunti oleva AHI-arvo. Näin vaikea uniapnea todettiin 46 % potilaista. Seuranta-aikana, joka oli 14–84 kuukautta, yhteenlasketuista vakavista tapahtumista 74 % todettiin näillä potilailla.
– Monimuuttuja-analyysissä merkittävä uniapnea ennusti itsenäisesti sekä sydäntapahtumia että kuolleisuutta. Seuranta-ajan ensimmäisen vuoden aikana uniapnea näytti kaksinkertaistavan kuolemanriskin. Uniapnean ennusteellinen merkitys verisuonileikkauspotilailla on siis merkittävä uusi löydös, Utriainen kertoo.
Verisuonileikkauspotilaat ovat suuren riskin potilasryhmä
Alaraajojen valtimoita ahtauttava valtimokovettumatauti merkitsee yleistynyttä valtimotautia riippumatta siitä, ilmeneekö sairaus kliinisinä oireina esimerkiksi sydämen sepelvaltimoissa tai aivoissa.
Nämä potilaat ovat alttiita saamaan leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita, kuten sydäninfarkteja. Käytössä olevilla arviointimenetelmillä ei ole kuitenkaan pystytty riittävän luotettavasti tunnistamaan erityisen suuressa riskissä olevia potilaita tai parantamaan heidän ennustettaan toivotulla tavalla.
– Yksittäisen potilaan ennusteen arviointi varsinkin pitkällä aikavälillä on haastavaa. Tutkimustulos avaakin aivan uuden näkökulman näiden potilaiden ennusteen arviointiin, Utriainen uskoo.
Vaikeassa valtimotaudissa esiintyvä uniapnea poikkeaa tavanomaisesta oireyhtymästä
Uniapnea oli Utriaisen tutkimusaineistossa pääsääntöisesti vähäoireinen tai täysin oireeton: potilaat eivät kärsineet voimakkaasta päiväväsymyksestä, eivätkä he olleet vaikeasti ylipainoisia. Uniapnean hyvällä hoidolla saattaa olla mahdollista parantaa näiden potilaiden ennustetta, mutta heidän tunnistamisensa sekä oireettomien potilaiden hoitoon sitouttaminen on vaikeaa.
– Ei kuitenkaan tiedetä, onko uniapnea tässä potilasryhmässä riskitekijä, jonka hoito vähentäisi sydäninfarktin ja kuoleman riskiä. Aiemman kirjallisuuden perusteella on mahdollista, että uniapnea on vaikeaan valtimotautiin liittyvä hengityksen säätelyn häiriintymisestä johtuva ilmiö. Yhteys näiden välillä voi näin ollen olla jopa kaksisuuntainen – valtimokovettumatauti pahentaa uniapneaa ja päinvastoin, Utriainen pohtii.
Vaikeaan valtimotautiin liittyvä uniapnea näyttää siis olevan eri sairaus kuin yleisemmin tunnettu lihavuuteen liittyvä ja päiväväsymystä aiheuttava uniapneaoireyhtymä.
– Tulevaisuudessa tulisi pyrkiä selvittämään, mikä aiheuttaa uniapnean vaikeaa valtimokovettumatautia sairastavilla potilailla. On myös selvitettävä, voidaanko heidän ennustettaan uniapnean hoidolla parantaa, Utriainen korostaa.
Väitöskirja on tehty Turun yliopistollisen keskussairaalan Totek-toimialueella (leikkaustoiminta, tehohoito, kivunhoito ja hengitystuki) yhteistyössä Kirurgian klinikan,Uni- ja hengityskeskuksen, Sydänkeskuksen sekä Turun yliopiston kardiologian ja kardiovaskulaarilääketieteen oppialan kanssa.
***
LL Karri Utriainen esittää väitöskirjansa Sleep-time predictors of cardiovascular complications in surgical peripheral arterial disease julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.6.2019 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Pirkko Brander (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Timo Laitio (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sisätautioppi sekä anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito.
Väittelijän yhteystiedot: +358407280127, katout@utu.fi
