Asiasana: Väitös

Kasvit altistuvat usein kasvua rajoittaville olosuhteille, eli stressille, johon sopeutuakseen ne hyödyntävät monimutkaista viestinvälitysverkostoaan. Matleena Punkkinen selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, kuinka kasvit reagoivat solutasolla ympäristön aiheuttamaan stressiin – esimerkiksi kuivuuteen. Tieto kasvien tavasta reagoida stressiin on hyödyllinen, kun halutaan parantaa sadon tuottavuutta.

Vakavien synnytysrepeämien hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi on tärkeintä varhainen ja tarkka diagnoosi sekä repeämän korjauksen pettämiseen liittyvien riskitekijöiden tunnistaminen. Jaan Krissin Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että uusi sakraalihermomodulaatiohoito on tehokas sulkijalihasrepeämän myöhäisvaiheen hoitovaihtoehto, ja se voi korvata korjausleikkauksen. 

Korkeakouluilla on tärkeä rooli innovatiivisten ammattilaisten kouluttamisessa. KM Meiju Keinäsen väitöstutkimus korostaa, että oppimisympäristöjen ja -käytänteiden tulisi tukea esimerkiksi opiskelijan aktiivista roolia ja motivaatiota. Opintojen tulisi olla myös monipuolisia, kansainvälisiä ja työelämälähtöisiä. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin arviointityökaluja, joita käyttämällä korkeakoulut voivat kehittää opintojaan edistämään paremmin opiskelijoiden innovaatiokykyä. 

Turun yliopistossa väittelevä Mari Kupiainen selvitti väitöstutkimuksessaan osaamisen ja asiantuntijuuden rakentumista sukupuoleen sidottuna asiana. Väittelijä purki väitöskirjassaan sukupuolineutraaliuteen nojaavaa oletusta siitä, ettei sukupuolella ole merkitystä nykyaikaisessa asiantuntijatyössä. Tarkastelemalla puheessa tuotettuja osaamista ja sukupuolta jäsentäviä merkityksenantoja sekä niiden suhdetta asiantuntijuuden kehittämiseen väittelijä osoitti, että puhetavoissa rakennetaan, usein epäsuorasti, käsitystä sukupuoleen sidotusta osaamisesta.

KM Iina Männikön tuoreen väitöstutkimuksen mukaan hyvä opetus edellyttää opettajalta kykyä moniulotteiseen reflektointiin. Väittelijä havaitsi lisäksi menetelmiä, joiden avulla opettajien hyödyllistä reflektointia voidaan kehittää.

MEd Jingwen Jiangin väitöstutkimus syventää ymmärrystä opettajien tunnekokemuksista, tunteiden säätelystä, tunteiden ilmaisusta ja uskomuksista sekä niiden suhteesta siihen miten opettaja kannustaa oppilaita autonomiaan, osaamiseen sekä yhteenkuuluvuuteen. Tutkimuksen avulla voidaan edistää opettajien myönteisiä käsityksiä ja tunnekokemuksia sekä tehokasta opettajuutta, joiden avulla kyetään vastaamaan opiskelijoiden psykologisiin tarpeisiin. 
 

Turun yliopistossa väittelevä Sevcan Hakyemez Paul selvitti kasvatustieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan varhaiskasvattajien näkemyksiä vanhempien osallistumisesta lastensa varhaiskasvatukseen kahdessa erilaisessa kulttuurissa, Turkissa ja Suomessa. Tutkimuksessa selvisi, että siinä missä molempien maiden varhaiskasvattajat pitävät vanhempien osallistumista tärkeänä, Suomessa varhaiskasvattajat kokevat vanhempien osallisuuden suurimmaksi esteeksi ajan puutteen. 

Monien hyvinvointivaltioiden tavoitteena on yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden lisääminen. Turun yliopistossa väittelevän Heta Pöyliön väitöstutkimuksessa selviää, että koulutus- ja sosiaalipoliittisilla rakenteilla on yhteys ylisukupolviseen eriarvoisuuteen. Tutkimuksessa järjestelmien on todettu heikentävän etenkin huono-osaisuuden periytyvyyttä, mutta ne voivat myös ylläpitää hyväosaisuuden periytymistä.

LL Esa Joutsiniemi osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että kahden kuvantamistutkimuksen yhdistelmä toimii ahtauttavan sepelvaltimotaudin diagnostiikassa paremmin kuin pelkkä sepelvaltimoiden tietokonekuvaus. Tutkimuksessa tutkittiin positroniemissiotomografian (PET) ja sepelvaltimoiden tietokonetomografian (TT) yhdistelmää sekä rintakehän päältä tehtävän ultraäänitutkimuksen ja sepelvaltimoiden tietokonetomografian yhdistelmää. 

Nousevan aortan dissekaatio on hengenvaarallinen tauti, johon yli puolet sairastuneista kuolee vuorokauden sisällä ilman välitöntä leikkaushoitoa. LL Emily Pan selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan nousevan aortan leikkausten tuloksia, uusintaleikkausten tarvetta sekä niiden potilaiden ennustetta, jotka saivat sydänpysähdyksen jo ennen leikkausta. Kyseessä oli monikeskustutkimus, johon kuului sairaaloita Suomesta ja muista Pohjoismaista.