Yhdistelmäkuvantaminen helpottaa ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamista (Väitös: LL Esa Joutsiniemi, 23.8.2019, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede sekä kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)
LL Esa Joutsiniemi osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että kahden kuvantamistutkimuksen yhdistelmä toimii ahtauttavan sepelvaltimotaudin diagnostiikassa paremmin kuin pelkkä sepelvaltimoiden tietokonekuvaus. Tutkimuksessa tutkittiin positroniemissiotomografian (PET) ja sepelvaltimoiden tietokonetomografian (TT) yhdistelmää sekä rintakehän päältä tehtävän ultraäänitutkimuksen ja sepelvaltimoiden tietokonetomografian yhdistelmää.
Sepelvaltimotauti on yksi yleisimmistä kuolemaan johtavista sairauksista maailmassa. Nykyisillä, tehokkailla hoitomuodoilla tautia voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa, minkä vuoksi sairauden täsmällinen diagnostiikka on entistä tärkeämpää.
– Perinteisesti sepelvaltimotaudin diagnostiikan keskiössä ovat olleet taudin riskitekijät ja oireet, joiden perusteella herää kliininen epäily ahtauttavasta sepelvaltimotaudista. Tämän jälkeen on pyritty saamaan objektiivinen näyttö taudin olemassaolosta – perinteisesti rasituskokeella. Taudin diagnoosi ja/tai vaikeusaste voivat kuitenkin jäädä epävarmoiksi, jolloin niiden varmistamiseksi tarvitaan kuvantamistutkimuksia, Joutsiniemi selventää.
Yhdistelmäkuvaus on jo potilaskäytössä
Joutsiniemen väitöstutkimuksen aineisto muodostui 107 potilaasta, joilla oli riskitekijöiden, oireiden ja rasituskokeen perusteella keskisuuri todennäköisyys ahtauttavalle sepelvaltimotaudille.
Potilaille tehtiin sepelvaltimoiden TT-kuvaus mahdollisten ahtaumien toteamiseksi. Lisäksi tehtiin sydänlihaksen verenvirtauksen PET-kuvaus ja sepelvaltimovirtauksen ultraäänitutkimus rintakehän päältä ahtaumien vaikeusasteen arvioimiseksi. Kuvausmenetelmiä verrattiin perinteiseen sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen, jota täydennettiin tarvittaessa sepelvaltimon sisäisellä painemittauksella.
– Tulokset osoittivat, että sepelvaltimoiden TT-tutkimuksen ja PET-kuvauksen yhdistelmä on tarkka menetelmä ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamiseksi. Se on myös tarkempi kuin kumpikaan menetelmä yksin, Jousiniemi kertoo.
– Tutkimustuloksen merkittävyyttä lisää, että sepelvaltimoiden TT-tutkimuksen ja PET-kuvauksen yhdistelmä on jo käytössä kliinisessä diagnostiikassa, Joutsiniemi lisää.
Tutkimuksessa Joutsiniemi havaitsi, että diagnoosin saamiseksi sydänlihaksen verenkierron PET-kuvaus verisuonia laajentavaa lääkettä käyttämällä riittää, eikä levossa tehtävää vertailukuvausta tarvita.
– Jättämällä lepotutkimus pois voidaan vähentää potilaan altistumista terveydelle haitalliselle ionisoivalle säteilylle, Joutsiniemi huomauttaa.
Ultraääni voi auttaa ahtauman vaikeusasteen arvioinnissa
Tutkimuksessa selvisi, että sepelvaltimovirtauksen ultraäänikuvaus voi auttaa arvioimaan TT-kuvauksessa todetun sepelvaltimon ahtauman vaikeusastetta. Kuvaus on teknisesti haastava, mutta se saattaisi joissain tilanteissa olla riittävä vaihtoehto muille kuvantamistutkimuksille.
– Sepelvaltimoiden ultraäänikuvauksen ja TT-tutkimuksen yhdistelmä on tällä hetkellä kuitenkin lähinnä tieteellisessä tutkimuskäytössä, Joutsiniemi huomauttaa.
Yhdistelmäkuvantaminen tarjoaa tietoa sekä sepelvaltimoiden rakenteesta että niiden toiminnasta. Tutkimuksen perusteella tämä voi tarkentaa sepelvaltimotaudin diagnostiikkaa. Näin kullekin potilaalle saadaan tarjottua paras mahdollinen sydänterveyttä edistävä apu.
***
LL Esa Joutsiniemi esittää väitöskirjansa Hybrid Imaging for the Detection of Obstructive Coronary Artery Disease julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 23.8.2019 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jari Laukkanen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Juhani Airaksinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede sekä kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede.
Väittelijän yhteystiedot: esa.joutsiniemi@fimnet.fi
Väittelijän kuva
