Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Valkosoluliikennettä säädellään PLVAP-siivilän avulla (Väitös: FM Norma Jäppinen, 11.10.2019, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Turun yliopistossa väittelevä Norma Jäppinen tarkasteli väitöskirjassaan veri- ja imusuoniston sisintä solukerrosta, endoteelia. Väittelijä osoitti, että tietyissä endoteelisoluissa ilmentyvä proteiini PLVAP on ensiarvoisen tärkeä sekä immuunipuolustuksen solujen liikkumiselle, että niiden oikealle kokoonpanolle aikuisissa kudoksissa.

Monimuotoistuva mediaympäristö tekee populistisista liikkeistä hauraita elleivät ne turvaudu vastakkainasettelun kärjistämiseen (Väitös: VTM Niko Hatakka, 5.10.2019, poliittinen historia)

Nykyinen mediajärjestelmä muokkaa mitä ja miten ”kansan” nimissä puhutaan sekä kuinka ”kansaa” edustavia poliittisia liikkeitä arvioidaan. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Niko Hatakka Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki populismin logiikkaa nykyajan mediajärjestelmässä, jossa perinteinen eliittivetoinen tiedonvälitys on kietoutunut kaikkien käsissä olevaan verkkoviestintään.

Emostaan irtaantuva orava saattaa muuttaa jopa 16 kilometrin matkan (Väitös: FM Suvi Hämäläinen, 4.10.2019, ekologia)

Orava on sopeutunut elämään rakennetussa kaupunkiympäristössä, eivätkä maiseman vaihtelevat rakenteet estä yksilöitä liikkumasta uusille elinalueille. Turun yliopistossa väittelevä Suvi Hämäläinen totesi tutkimuksessaan, että orava on kykenevä liikkumaan ja elämään vaihtelevissa ihmisen muokkaamissa ympäristöissä.

Marjoilla ja marjakasvien lehdillä on useita mikrobeja torjuvia ja hapettumiselta suojaavia ominaisuuksia (Väitös: MSc Ye Tian, 27.9.2019, elintarvikekemia)

Marjakasvien marjat ja lehdet sisältävät fenolisia yhdisteitä, joita on mahdollista hyödyntää elintarvikkeissa luontaisina säilöntäaineina. Ye Tian tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään elintarvikekemian väitöstutkimuksessa marjakasvien fenolisia yhdisteitä sekä niiden antioksidatiivista tehoa ja antimikrobisia vaikutuksia.

Kvanttimelun hallintaan entistä tarkempia menetelmiä ja uudenlaisia tapoja melun hyödyntämiseen (Väitös: FM Henri Lyyra, 5.10.2019, teoreettinen fysiikka)

Uuden sukupolven kvanttiteknologiat, kuten kvanttitietokoneet, -simulaattorit, ja -salausmenetelmät ovat erittäin herkkiä ympäristöstä aiheutuvan kvanttimelun haitallisille vaikutuksille. Turun yliopistoon tekemässään teoreettisen fysiikan alan väitöskirjassa Henri Lyyra kehitti uusia keinoja kvanttimelun hallintaan, minimointiin ja hyödyntämiseen. 

Elimistön opioidijärjestelmä säätelee ihmisen sosiaalista käyttäytymistä (Väitös: LL Sandra Manninen, 28.9.2019, psykiatria)

Kestävät sosiaaliset suhteet eli kiintymyssuhteet ovat merkittävä osa elämää. Niistä saatu mielihyvä auttaa monella tavalla yksilöä selviytymään paremmin elämän eteen tuomista haasteista ja vastoinkäymisistä. Elimistön oman opioidijärjestelmän on todettu liittyvän sosiaaliseen kanssakäymiseen mm. joillakin kädellisillä lajeilla sekä jyrsijöillä. Turun yliopistossa väittelevän Sandra Mannisen tutkimuksen perusteella ihmisen sosiaalisuus näyttää olevan samalla tavalla yhteydessä aivojen opioidijärjestelmän toimintaan ja aktiivisuuteen. 

Immunologisen tiedon lisääntyminen voi muuttaa virtsarakon syövän hoitoa ja diagnostiikkaa (Väitös: LL Minna Tervahartiala, 20.9.2019, lääketieteellinen immunologia ja mikrobiologia)

Virtsarakon syövän ennuste vaihtelee taudin vaikeusasteen mukaan. LL Minna Tervahartialan Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus antaa viitteitä siitä, että immunologiset tekijät voivat ennustaa virtsarakon syövän taudinkulkua ja hoitojen vastetta, ja helpottaa näin oikean hoidon valintaa.

Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä verrattain hyvät mahdollisuudet ajaa ja toteuttaa arvojaan rikosoikeusjärjestelmässä – markkinoistuminen voi heikentää näitä mahdollisuuksia (Väitös: HTM, MSc. Maija Helminen, 14.9.2019, oikeussosiologia ja kriminologia)

Turun yliopistossa väittelevä Maija Helminen vertaili eri maiden kansalaisjärjestöjen asemaa rikosoikeusjärjestelmässä. Väitöskirjan tulosten perusteella suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on verraten hyvät mahdollisuudet ajaa ja toteuttaa niille tärkeitä arvoja rikosoikeusjärjestelmän alueella. Markkinoistuneet rahoitusmuodot voivat kuitenkin heikentää noita mahdollisuuksia.
 

Myös monitumaisia alkioita kannattaa pakastaa alkionsiirtoja varten (Väitös: LL Jaana Seikkula, 13.9.2019, synnytys- ja naistentautioppi)

LL Jaana Seikkula selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan solujen monitumaisuuden esiintyvyyttä pakastetuissa alkioissa ja mahdollisia monitumaisuuden ilmaantuvuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös monitumaisuuden merkitystä pakastealkiosiirtojen raskausennusteelle. Tutkimus antaa lisätietoa pakastealkiosiirtojen raskaustuloksiin vaikuttavista tekijöistä.