Emostaan irtaantuva orava saattaa muuttaa jopa 16 kilometrin matkan (Väitös: FM Suvi Hämäläinen, 4.10.2019, ekologia)

Tuoreen väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomen metsissä yleinen piennisäkäs, orava, liikkuu sujuvasti sekä maatalouden muokkaamissa peltovaltaisissa ympäristöissä, että rakennetuilla kaupunkialueilla. 

– Valtaosa eläimistä valitsee uuden elinympäristönsä silloin, kun nuori yksilö siirtyy pois emonsa elinpiiristä ja etsii oman elinalueen, jossa jatkossa elää ja lisääntyä. Tätä siirtymistä kutsutaan dispersaaliksi, Hämäläinen kertoo.

Väitöskirjassaan Hämäläinen analysoi nuorten oravien liikkeitä niiden dispersaalin aikana radioseuraamalla nuoria yksilöitä sekä kaupungissa että maaseudulla, sekä vertasi liikkeitä maaston ominaisuuksiin.

Maiseman rakenne ei tutkimuksen mukaan estänyt oravien dispersaalin aikaisia liikkeitä, vaan oravat ylittivät laajojakin peltoalueita maaseudulla. Myös dispersaalimatkat, eli etäisyys, jonka nuori yksilö liikkuu pois emonsa elinalueelta, olivat huomattavan pitkiä maalaisympäristössä.

– Havaitsin jopa 16 kilometrin pituisia dispersaalimatkoja maaseudun oravilla, mikä oli yllättävää huomioiden eläimen pienen koon. Kaupunkiympäristössä oravien dispersaalimatkat jäivät merkittävästi lyhyemmäksi, vain noin puolen kilometrin pituisiksi, Hämäläinen kertoo.

– Huolimatta merkittävistä eroista kaupungin ja maaseudun dispersaalimatkoissa, maiseman rakenne ei kuitenkaan selittänyt dispersaalimatkojen pituuksia. Esimerkiksi matkan varrella sijaitsevat pellot tai kaupungin suuret rakennukset eivät lyhentäneet nuorten yksilöiden dispersaalimatkoja, Hämäläinen lisää

Hämäläisen tutkimusalueet sijaitsivat Etelä-Pohjanmaan maaseudulla, sekä Turun kaupunkialueella.

Nuoret oravat ylittävät rohkeasti teitä kaupunkiympäristössä

Jos eläinyksilöiden liikkuminen estyy, se voi haitata populaatioiden säilyvyyttä ja vaikuttaa lajin levinneisyyteen. Autotiet voivat olla eläimille uhka ja ne saattavat myös estää eläinten liikkeitä kaupunkiympäristössä.

– Tutkimuksessani kävi ilmi, että aikuiset oravat välttelivät autoteiden ylittämistä kaupungissa, ja havaitsin myös nuorten oravien välttelevän autoteiden ylittämistä silloin, kun ne liikkuivat emonsa elinalueella tai valitsemallaan elinalueella. Yllättäen kuitenkin havaitsin, että siirtyessään uusille elinalueilleen nuoret oravat eivät vältelleet autoteiden läheisyyttä tai niiden ylittämistä, vaan ylittivät teitä siinä suhteessa kuin niitä kohtasivat. Tämä viittaa siihen, että autotiet eivät rajoita lajin geenivirtoja kaupungissa, Hämäläinen kertoo.

Tutkimuksessa tarkastellut oravat suosivat puustoisia alueita liikkuessaan kaupunkialueella, mutta hyödynsivät myös erittäin rakennettuja alueita, joilla oli vain muutamia puita. Kaupungin oravat syntyivät puistoissa, mutta ne päätyivät asumaan tiheästi rakennetuille alueille, joilla oli vähemmän puita kuin niiden synnyinpaikassa. Myös maaseudulla nuoret oravat valitsivat elinalueikseen ihmisasutuksen lähellä olevia alueita.

– Nuoret oravat ovat tehokkaita liikkumaan ja ne ovat myös sopeutuneet hyvin muuttuvaan ympäristöön, sillä niiden liikkeitä eivät Suomessa rajoita autotiet tai epäsuotuisat maanviljelyalueet. Laji pystyy hyödyntämään kaupunkiympäristöä ja suosii myös maaseudulla ihmisen läheisyyttä, Hämäläinen summaa.

***

FM Suvi Hämäläinen esittää väitöskirjansa ”Movement and habitat selection of the Eurasian red squirrel” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.10.2019 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Mervi Kunnasranta (Luonnonvarakeskus) ja kustoksena professori Toni Laaksonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on ekologia.

Väittelijän yhteystiedot: 0408167944, sphama@utu.fi