Suomen kansallispuu rauduskoivu kasvaa suuressa osassa maata ja ilmaston lämmetessä se levittäytyy yhä pohjoisemmaksi.
Ekologian tutkija Marjo Helander ja molekulaarisen kasvibiologian akatemiatutkija Lauri Nikkanen ovat saaneet Novo Nordisk -säätiöltä rahoitukset tutkimushankkeilleen.
Tutkijat esittävät, että pohjois- ja etelänapaa ympäröivien alueiden valoilmasto, joka vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan, luo molemmille polaarialueille eliöiden risteytymistä suosivan vyöhykkeen. Pitkällä ajanjaksolla tämä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.
Ympäristömyrkkyjen kertyminen ravintoverkon huipulla oleviin lintulajeihin paljastaa, että Itämeren eliöstössä vuosikymmeniä esiintyneiden pysyvien yhdisteiden lisäksi Suomen rannikolla esiintyy myös joitain uusia ympäristömyrkkyjä, joiden käyttäytymistä ravintoverkossa ei tunneta hyvin.
Elias Tillandz -palkinto myönnettiin tänä vuonna Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja biologian laitoksen tutkijoille, jotka ovat selvittäneet rikkakasvien torjunnassa käytetyn glyfosaatin vaikutuksia ympäristöön ja hyönteiskatoon. Palkinto luovutettiin tutkijoille torstaina 25.8.2022 BioCity-symposiumin yhteydessä.
Turun ja Helsingin yliopistojen ekologit ovat havainneet, että haitallista vieraslajia supikoiraa esiintyi merkittävästi vähemmän susi- ja ilvesalueilla.
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) on Suomessa kansallisesti tunnustettu haitallinen vieraslaji, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Turun yliopiston tutkimus osoittaa, että vieraslaji on sopeutunut hyvin uudella alueella kohtaamiinsa kasvinsyöjiin, lehtokotiloihin.
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt laajan maastohavaintoaineiston pohjalta, että Amazonian hyperdominanttien puulajien lukumäärä on noin kolminkertainen aiempaan arvioon nähden. Tällaisten hallitsevien lajien arvioidaan muodostavan yli puolet Amazonian puunrungoista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sademetsien suojelun ja käytön suunnittelussa.
Sää vaikuttaa pikkulintujen pesimämenestykseen. Kylmässä ja sateisessa säässä poikasille tulee kylmä ja hyönteisravintoa on huonosti saatavilla. Turun yliopiston poikkeuksellisen laajaan tutkimusaineistoon perustuvan uuden tutkimuksen mukaan säätila voi vaikuttaa poikastuottoon kuitenkin jo paljon ennen pesintää ja kaukana pesimäalueista.
Ihmismielen ominaisuudet vaikuttavat tieteelliseen tietoon tutkijoiden tiedostamattomien ennakkokäsitysten kautta. Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, että ekologian tutkijoiden tietoisuus ennakkokäsitysten aiheuttamista tulkinnallisista vääristymistä on tällä hetkellä yleisesti ottaen alhainen. Tähän niin sanottuun vahvistusvinoumaan liittyvien riskien aliarviointi estää tutkijoita välttämästä kyseisiä riskejä tutkimustyössään. Vinoumien tiedostamattoman alkuperän takia niitä vastaan taisteleminen on mahdotonta ilman ulkopuolista apua.