Asiasana: Ekologia

Tiedelinja on Turun yliopiston yleisölle avoin tiedewebinaari. Tämän viikon lähetyksessä aiheena oli puutarha ja sen monimuotoisuus.

Lähes neljännes kaikista Suomen uhanalaisista lajeista elää niityillä, kedoilla ja muissa perinnebiotoopeissa. Uusympäristöt, kuten säännöllisesti niitetyt tienvarret, voisivat oikein hoidettuina torjua perinnebiotoopeille sopeutuneen lajiston jatkuvaa uhanalaistumista tarjoamalla niille uusia, korvaavia elinympäristöjä. 

Orava on sopeutunut elämään rakennetussa kaupunkiympäristössä, eivätkä maiseman vaihtelevat rakenteet estä yksilöitä liikkumasta uusille elinalueille. Turun yliopistossa väittelevä Suvi Hämäläinen totesi tutkimuksessaan, että orava on kykenevä liikkumaan ja elämään vaihtelevissa ihmisen muokkaamissa ympäristöissä.

Perinteinen norsunhoito on nopeasti muuttumassa eri puolilla maailmaa. Turun yliopiston ekologian tutkijat ja Myanmarin puuteollisuuden eläinlääkärit havaitsivat tutkimuksessaan, että myanmarilaiset norsunhoitajat ovat nykyään keskimäärin vain 22-vuotiaita ja heillä on kolmen vuoden kokemus työskentelystä norsujen kanssa. Tämän lisäksi he vaihtavat norsua, jonka kanssa työskentelevät, vuosittain, jolloin norsun ja hoitajan välille ei synny pitkäaikaista suhdetta.

Turun yliopiston uudet professorit pureutuvat keskiviikkona 12.12. järjestettävillä professoriluennoilla vaihdevuosiin, ilmastonmuutokseen ja eurooppalaiseen valtiosääntöön. Luennoitsijoina ovat synnytys- ja naistentautiopin professori Päivi Polo, subarktisen ekologian professori Kari Saikkonen ja julkisoikeuden professori Janne Salminen.

Ravinnon saatavuus ja sen vaihtelu vaikuttavat oravien määrään voimakkaammin kuin petojen määrä, osoittaa tuore väitöstutkimus. Orava hyötyy ihmisen muokkaamasta maisemasta, jossa on sopivasti vanhoja metsiä, maataloutta ja pihoja. Ilmastonmuutos on kuitenkin vähentänyt oravien määrää.