Positiivisuudessa on muutosvoimaa (Väitös: KTM Riikka Harikkala-Laihinen, 20.9.2019, kansainvälinen liiketoiminta)

– Yritys on myyty, hoidettavien asioiden lista kasvaa kasvamistaan, ilmapiiri on kireä. Tunteet työpaikalla suuren muutoksen myllertäessä ovat usein negatiivisia. Tämä on luonnollista, sillä muutos lisää epävarmuuden kokemuksia, avaa Harikkala-Laihinen tutkimusaihettaan.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevän Riikka Harikkala-Laihisen tutkimus ottaa muutostilanteeseen kuitenkin uudenlaisen näkökulman. Mikäli murroksen lomassa kyetään luomaan positiivisia tunteita, muutos helpottuu ja nopeutuu.

– Liiketalous tiivistetään usein numeroiksi, mutta numeroiden takaa löytyy lähes aina ihmisiä. Eivätkä ihmiset lakkaa olemasta inhimillisiä saapuessaan työpaikalle. Emme lakkaa tuntemasta, emme muutu täysin ennalta-arvattaviksi, emmekä koe olevamme vain muutama numero yrityksen tuloslaskelmassa. Joskus yritykset unohtavat tämän.

Tutkimuksessaan Harikkala-Laihinen hyödyntää psykologiassa tuttua, mutta liiketalouden alalla harvinaisempaa kognitiivista tunneteoriaa, jonka mukaan tunteet syntyvät reaktiona jollekin ympäristössä havaitulle ärsykkeelle – tässä tapauksessa työpaikalla tapahtuvalle muutokselle. 

– Perinteisesti kuitenkin ajatellaan, että tunteet eivät kuulu työpaikalle. Työyhteisöltä odotetaan loogisuutta ja rationaalisuutta, tavoitteiden saavuttamista, Harikkala-Laihinen sanoo.

Positiivisia tunteita ja todellista vuorovaikutusta

Harikkala-Laihinen esittää väitöskirjatutkimuksessaan, että positiivisuus antaa toisenlaisen lähestymistavan; tunteet voivat olla myös mahdollisuus. Hänen mukaansa positiivisuus lisää työntekijöiden turvallisuudentunnetta työpaikalla etenkin epävarmoina muutosaikoina, kuten yrityskaupan jälkeen. Positiivisuuden luomisessa avainasemassa ovat johtajat – etenkin keskijohto, joka on lähes päivittäisessä vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa. 

– Joskus työntekijät kaipaavat vain mahdollisuutta jakaa huolensa. Tällöin esimies usein omaksuu kuuntelijan roolin.

Harikkala-Laihinen korostaa, että esimiehen tulee kuitenkin tiedostaa omat voimavaransa ja tunteensa. Omaa jaksamistaan ei saa uhrata. Tunteiden johtaminen on raskasta työtä, joka vaatii armollisuutta itseä kohtaan. Myös tunnejohtajalla saa olla vaikeita päiviä. Omia tunteita ei tarvitse peittää, mutta toisaalta varsinkaan negatiivisten tunteiden ei tule antaa heijastua alaisiin.

–Työpaikalla tunteet leviävät kulovalkean tavoin. Muutosaikoina etenkin negatiiviset tunteet saavat huhumyllyistä tuulta alleen. Tämän vuoksi on tärkeää pyrkiä oikomaan negatiivisten tunteiden pohjalla mahdollisesti vaikuttavia vääriä käsityksiä. 

Miten johto sitten voi auttaa positiivisuuden synnyssä? Väitöstutkijan mukaan työntekijöille tulee antaa mahdollisuus kokea olevansa osa muutoksen aikaansaamista.

–Tunteet eivät synny tyhjiössä. Ympäröivät ihmiset ja tapahtumat vaikuttavat merkittävästi yksilön kokemukseen. Tunnistamalla ja kuuntelemalla työntekijöiden tunteita yritykset voivat lisätä työntekijöiden sitoutumista ja motivaatiota muutokseen. Pelonsekainen kaaos ei ole kenenkään etu eikä tavoite.

Yhdessä kohti uutta

Väitöskirjan ytimessä on se, että yhteisöllisyyttä ei synny ilman ihmisten välistä vuorovaikutusta. 

– Menestyksekkäissä yrityskaupoissa onkin pohjimmiltaan kyse osapuolten sitoutumisesta uuteen, yhteiseen päämäärään. Jos työntekijät kokevat yhdistymisen mielekkäänä, he voivat olla merkittävä voimavara yrityskaupan käytännön toteutuksessa. Yksi yritysten tärkeimpiä keinoja positiivisten tunteiden luomiseksi on osallistava vuorovaikutus.

–Vuorovaikutuksen kautta yritykset voivat antaa työntekijöille mahdollisuuden osallistua muutoksen aikaansaamiseen. Juuri tämä lisää sitoutumista ja sisäistä motivaatiota – toisin kuin perinteisempi, pelkkä informaation jakamiseen keskittyvä tiedottaminen.

Harikkala-Laihinen vinkkaa, että osallistamista yrityskaupan jälkeen voi harjoittaa esimerkiksi työpajoissa, joissa työntekijöille annetaan mahdollisuus tutustua kaupan jälkeiseen organisaatioon ja muutoksen merkitykseen omassa työssään. Mielipiteiden jakaminen, työkavereiden kuunteleminen ja yhdessä pohtiminen luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– Vuorovaikutus on avainasemassa myös positiivisen tunneilmapiirin synnyssä. Tämä ei tarkoita yksinomaan positiivisten tunteiden vallalla oloa, vaan sitä, että tunteet ylipäätään sallitaan työpaikalla. Myös negatiiviset tunteet kuuluvat ihmisyyteen ja sitä kautta työpaikallekin. Työpaikan tunneilmapiiri onkin positiivinen, kun esimiehet huomioivat työntekijöiden tunnetarpeet ja kannustavat erityisesti positiivisten tunteiden jakamiseen. Positiivisuus ruokkii positiivisuutta.

– Positiivisesta tunneilmapiiristä kielii työpaikan hyvä henki. Tämä on voimavara paitsi arjessa, etenkin muutosaikoina.
Työpaikalla positiivisuus kulminoituu usein siihen, mikä on mielenkiintoista tai hyödyllistä. Yrityskauppaan liittyen esimerkiksi jatkuvuus, etenemismahdollisuudet, tai muutoksen asettamat haasteet voidaan kokea positiivisina.

Positiivisen ilmapiirin muutosvoima piilee sen sitouttavassa vaikutuksessa. Positiivisuuden aikaansaama motivaatio ja osallistuminen osaltaan lisäävät positiivisia tunnekokemuksia, mikä edelleen lisää työntekijöiden halua ajaa muutos läpi. Samalla osallistuminen ja omistajuuden tunne hälventävät muutoksen nostattamia huolia. 

– Positiivinen ilmapiiri työpaikalla ylipäätään lisää työhyvinvointia – ja sitä kautta työn tuottavuutta. Näin inhimillisyyskin voi näkyä tuloslaskelmassa.

Väitöskirja on monografia, joka tarkastelee työntekijöiden kokemuksia kahdessa erilaisessa yrityskauppaintegraatiossa keskittyen erityisesti yrityksissä ilmenneisiin tunteisiin, vuorovaikutukseen ja tunneilmapiiriin.

***

KTM Riikka Harikkala-Laihinen esittää väitöskirjansa ” The Power of Positivity: How Employee Emotions and Interaction Can Benefit Cross-Border Acquisitions” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.9.2019 klo 12 (Turun kauppakorkeakoulu, LähiTapiola-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Jeremy Clegg (University of Leeds, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Niina Nummela (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kansainvälinen liiketoiminta.