Immunologisen tiedon lisääntyminen voi muuttaa virtsarakon syövän hoitoa ja diagnostiikkaa (Väitös: LL Minna Tervahartiala, 20.9.2019, lääketieteellinen immunologia ja mikrobiologia)
Virtsarakon syövän ennuste vaihtelee taudin vaikeusasteen mukaan. LL Minna Tervahartialan Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus antaa viitteitä siitä, että immunologiset tekijät voivat ennustaa virtsarakon syövän taudinkulkua ja hoitojen vastetta, ja helpottaa näin oikean hoidon valintaa.
Virtsarakon syöpä on sairaus, jonka ennuste vaihtelee suuresti taudin vaikeusasteen mukaan. Rakkoon rajautuvilla kasvaimilla on hyvä ennuste, mutta ne myös uusiutuvat herkästi ja saattavat edetä vaikeammaksi taudiksi. Lihakseen ulottuvalla taudilla on huonompi ennuste ja kuolleisuus on korkea.
– Virtsarakon syövän hoidon haasteena on löytää aggressiivisemmat tautimuodot niin sanotusti kiltimpien tautien keskeltä, ja toisaalta löytää tehokkain ja turvallisin hoitovaihtoehto kullekin potilaalle, Tervahartiala kertoo.
Makrofagit ennustavat virtsarakon syövän kuolleisuutta
Immunologiset tekijät ovat nousseet viimeisen vuosikymmenen aikana tärkeiksi tekijöiksi syöpätautien taudinkulun ennustajina ja hoitokohteina. Tervahartiala tutki väitöskirjatyössään neljää erilaista immunologista merkkiainetta (CD68, MAC387, CLEVER-1 ja CD73) virtsarakon syövän ennusteellisina tekijöinä.
Tutkimuksessa selvisi, että kasvaimessa olevat syöjäsolut, makrofagit, liittyvät virtsarakon syövän huonompaan ennusteeseen.
– Osalle virtsarakon syöpää sairastavista potilaista voi olla haastavaa valita oikea hoitokeino, joka olisi tarpeeksi tehokas, mutta ei aiheuttaisi liikaa haittoja. Tarvittaisiin siis jokin tekijä ennustamaan taudinkulkua ja helpottamaan lääkärin päätöstä siitä, kuinka aggressiivisiin hoitokeinoihin kunkin potilaan kohdalla tulee lähteä, selventää Tervahartiala.
Vain osa potilasta hyötyy leikkausta edeltävästä solunsalpaajahoidosta
Neoadjuvantti kemoterapia on solunsalpaajahoitoa, joka annetaan ennen kirurgista hoitoa. Sen avulla saadaan pienennettyä syöpäkasvainta, tuhottua elimistössä kiertäviä syöpäsoluja ja parannettua potilaan ennustetta. Solunsalpaajahoito on kuitenkin varsin raskas hoitomuoto ja saattaa aiheuttaa vaikeita haittavaikutuksia. Valitettavasti kaikki virtsarakon syöpää sairastavat potilaat eivät hyödy tällaisesta hoidosta ja tällöin haittana on mahdollisesti vaikeatkin sivuvaikutukset ja lopullisen hoidon – eli leikkauksen – viivästyminen.
Tervahartialan väitöstutkimuksessa selvisi, että MAC387- ja CLEVER-1-molekyylit ennustavat neoadjuvantin kemoterapian vastetta virtsarakon syöpää sairastavilla potilailla.
– Olisi hienoa, jos löytyisi molekyyli, jonka avulla lääkäri pystyisi valitsemaan potilaat, jotka todennäköisesti hyötyisivät leikkausta edeltävästi kemoterapiasta ja toisaalta potilaat, jotka kannattaisi leikata mahdollisimman pian, Tervahartiala summaa.
Väitöskirjatyö osoittaa, että immunologiset tekijät voisivat olla mahdollisia ennusteellisia merkkiaineita virtsarakon syövän taudinkulkua ja hoitojen vastetta ennustavina tekijöinä.
– Molekyylien tie laboratoriosta toimiviksi merkkiaineiksi lääkärin ja potilaan arkeen on kuitenkin valtavan pitkä. Lisätutkimuksia tarvitaan vahvistamaan väitöskirjan tuloksia, ja uudet tulokset puolestaan herättävät aina myös kasan uusia kysymyksiä, Tervahartiala muistuttaa.
***
LL Minna Tervahartiala esittää väitöskirjansa Immunology of bladder cancer julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.9.2019 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Fredrik Liedberg (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Matti Laato (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen immunologia ja mikrobiologia.
Väittelijän yhteystiedot: 0408428500, mmbost@utu.fi
