Asiasana: molekyylilääketieteen tohtoriohjelma (TuDMM)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väittelijä selvitti epäselvän syöpägeenin potentiaalia täsmälääkehoidon kohteena jo olemassa olevilla lääkkeillä (Väitös: FM Veera Ojala, 4.10.2024, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

Turun yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessa selvitettiin yliaktiivisen ERBB4-reseptorin toimintaa syövässä. Tulokset osoittivat useiden syöpäpotilaissa esiintyvien ERBB4-geenivirheiden eli mutaatioiden lisäävän syöpäsolujen kasvua, mitä voitiin estää olemassa olevilla lääkkeillä. Väitöstyön perusteella ERBB4-mutaatioita voitaisiin mahdollisesti käyttää tulevaisuudessa potilaiden hoitoa ohjaavina merkkiaineina.

Raskaana olevien äitien lihavuus on yhteydessä muutoksiin matala-asteisessa tulehduksessa, aineenvaihdunnassa sekä suoliston mikrobistossa (Väitös: FM Noora Houttu, 30.6.2023, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Raskauden aikainen ylipaino ja erityisesti lihavuus aiheuttavat muutoksia äidin fysiologiassa ja lisäävät riskiä raskauskomplikaatioihin, kuten raskausdiabetekseen, selviää Noora Houtun Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Terveydenhuoltojärjestelmää uhkaavat antibiooteille resistentit Enterobacterales-bakteerit ovat lisääntyneet Suomessa merkittävästi (Väitös: FM Kati Räisänen, 12.4.2023, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Karbapenemaaseja tuottavat Enterobakterales-bakteerit (CPE) ovat kasvava uhka terveydenhuoltojärjestelmälle maailmanlaajuisesti. CPE-bakteerien aiheuttamien infektioiden hoito on hankalaa, sillä tehokkaita antibiootteja on vähän. FM Kati Räisänen havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan CPE-tapausten merkittävän lisääntymisen Suomessa. Ajantasainen kansallinen seuranta ja eri tahojen välinen yhteistyö ovat ratkaisevia bakteerien leviämisen havaitsemisessa sekä jäljitys- ja torjuntatyössä.

Bioinformatiikka edistää pikornavirusten perustutkimusta ja hoitokehitystä (Väitös: FM Eero Hietanen, 16.12.2022, virologia)

Pikornavirukset muodostavat yhden suurimmista ihmisiin tarttuvista virusheimoista, jotka uhkaavat erityisesti vastasyntyneitä ja nuoria lapsia. Pikornavirusheimon laajan kirjon myötä hoitokeinojen kehitys niiden infektiota vastaan on hyvin vaikeaa. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa FM Eero Hietanen tutki pikornavirusten evoluutiota, taudin syntyä ja vasta-ainekehitystä hyödyntämällä laajasti bioinformatiikkaa. Bioinformatiikka on tärkeä työkalu virologisessa perustutkimuksessa, ja sen helposti lähestyttävää käyttöä tulee Hietasen mukaan edistää entisestään.

Tutkitut kausi-influenssarokotteet antoivat hyvän suojan pandeemista influenssa A -virusta ja sen jälkeläisviruksia vastaan (Väitös: FM Anu Haveri, 9.12.2022, virusoppi)

Suuren muuntautumiskykynsä vuoksi influenssa A -virukset aiheuttavat vuosittain epidemioita ja ne ovat aiheuttaneet myös useita pandemioita. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa FM Anu Haveri optimoi menetelmän, jota hän hyödynsi kausi-influenssarokotteiden ja lintuinfluenssarokotteiden synnyttämän immuniteetin tutkimisessa. Influenssarokote antaa suojaa influenssalta ja sen jälkitaudeilta.

Tutkimuksessa löydettiin uusia syöpä- ja kantasoluja ohjailevia mekanismeja – Löydöksistä voi olla hyötyä syöpälääkkeiden ja kantasoluhoitojen kehityksessä (Väitös: FM Maria Taskinen, 28.10.2022, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

FM Maria Taskisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin syöpä- ja kantasolujen toimintaa. Tutkimuksessa osoitettiin MASTL-nimisen proteiinin säätelevän syöpäsolujen tarttumis- ja liikkumiskykyä, jotka ovat tärkeitä syövän leviämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten solujen tarttuminen tukee kantasolujen toimintaa. Tutkimuksen tuloksista voi olla hyötyä sekä syöpälääkekehityksessä, että kantasolujen avulla tehtävässä tautien mallintamisessa ja hoidossa.

Laajempi ymmärrys solujen toiminnasta verisuonten uudismuodostuksessa tuo uudet hoitomuodot askeleen lähemmäksi potilaita (FM Liina Uusitalo-Kylmälä, 14.10.2022, solubiologia ja anatomia)

Liina Uusitalo-Kylmälän Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa selvitettiin verisuonten uudismuodostusta solu- ja molekyylitasolla. Solujen välisten vuorovaikutusten ymmärtäminen on tärkeää, jotta soluja voidaan tulevaisuudessa paremmin hyödyntää kliinisessä käytössä esimerkiksi tehostamassa uudisverisuonitusta kudossiirteessä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin puolustussolujen toimintaa – Tuloksia voidaan hyödyntää immuunipuolustuksen säätelyn tutkimuksissa (Väitös: FM Marika Runsala, 30.9.2022, patologia)

FM Marika Runsalan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa kuvaillaan solurakennetta, joka saattaa edesauttaa nopean immuunipuolustuksen saavuttamisessa. Tutkimuksessa tunnistettiin myös proteiineja, jotka saattavat säädellä imusolujen toimintatehokkuutta. Tutkimustulokset antavat uutta tietoa puolustussolujen toiminnasta ja tulokset voivat auttaa tulevaisuudessa myös ymmärtämään muun muassa allergioita ja autoimmuunisairauksia aiempaa paremmin.