Joni Merisaari tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa aggressiivisen aivosyövän, glioblastooman, soluja ja löysi niistä ennen tuntemattomia heikkoja kohtia. Tutkimus toi esiin uusia mahdollisuuksia glioblastooman hoidon kehittämiseen tulevaisuudessa.
FM Johannes Merilahti tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia mekanismeja, joilla ihmisen solujen pinnan viestintämolekyylien, reseptorityrosiinikinaasien, toimintaa säädellään. Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa molekyylitason mekanismeista, jotka mahdollistavat monien näiden viestintämolekyylien toiminnan myös vaihtoehtoisella viestintätavalla. Tutkimustulokset voivat johtaa uusien lääkehoitojen kehittämiseen.
MD Valeriy M. Paramonovin Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja tiivistää monialaisen synteettisiä nanokantoaineita syövän hoidossa tarkastelleen tutkimuksen tulokset. Tutkimus korostaa, että nanohiukkasten ja elävien solujen vuorovaikutus on monimutkaista ja lääkkeiden tehokkaaseen kohdentamiseen syöpäkasvaimiin liittyy haasteita.
Onkoproteiini CIP2A voi toimia merkkiaineena, joka ennustaa kaulan ja pään alueen syöpien herkkyyttä sädehoidolle, osoittaa FM Eleonora Mäkelän Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. ARPP19:n ja NOCIVA:n ilmentymistasot taas voisivat toimia merkkiaineina syövän pahanlaatuisuuden ja hoitovasteen ennustamisessa myelooisissa leukemioissa.
Kipu on yleinen oire, jota kokee arviolta 84 prosenttia aikuisista sairaalapotilaista. Orion Oyj:n kehittämä fadolmidiini on vaikutusmekanismiltaan α2-adrenoseptoriagonisti, joita käytetään yleisesti kipua lievittävinä ja rauhoittavina aineina. MSc Tiina Leinon Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että fadolmidiini toimii koe-eläimillä hyvin ilman merkittäviä haittavaikutuksia.
Verisuonissa tärkeän CD73-entsyymin rooli ihmisen imuteissä on ollut epäselvä. MSc Dominik Eichin selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten tämä lukuisten syöpäkokeidenkin kohteena oleva entsyymi vaikuttaa imuteissä. Tulosten perusteella entsyymillä on tärkeä tehtävä immuunivasteen syntymisessä.
Perintötekijät HLA-A*24, HLA-B*39:01 ja HLA-B*39:06 altistavat suomalaislapsia tyypin 1 diabetekselle. Kyseiset geenimuodot vaikuttivat erityisesti tyypin 1 diabetesta edeltävän esidiabeteksen loppuvaiheessa, jolloin ne nopeuttavat siirtymää kliiniseen diabetekseen. Mari-Liis Mikkin Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että tyypin 1 diabetekseen johtava prosessi saattaa olla erilainen eri ihmisillä.
Miesten siemennesteen laatu on huonontunut maailmanlaajuisesti, ja tämä on johtanut miesten hedelmällisyyden häiriöiden lisääntymiseen. Siittiötuotanto on monimutkainen prosessi, jonka aikana solun jakaantuminen, erilaistuminen ja solukuolema ovat tarkoin säädeltyjä. MSc Sheyla Cisneros Montalvo tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan säätelijäproteiineja, jotka ohjaavat kiveksen kehitystä ja siittiötuotantoa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siittiötuotannon säätelymekanismeista.
Sydäninfarkti ja sydämen vajaatoiminta ovat hoitojen kehittymisestä huolimatta edelleen tappavia ja alihoidettuja sairauksia. Uusia potentiaalisia lääkehoidon kohteita ja tautiriskiä ennustavia geenitekijöitä voidaan tunnistaa perustutkimuksen laajoilla seulontamenetelmillä, selviää LL Juho Helisteen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa tunnistettiin lupaavia, suoraan lääkityskohteiksi sopivia sydänsoluissa esiintyviä molekyylejä.
Miesten sukusolujen erilaistuminen on koko hedelmällisen iän jatkuva monimutkainen prosessi, jonka laatua pitää tarkasti säädellä. Näin voidaan taata hedelmöityskykyisten siittiöiden tuotanto. MSc Ram Prakash Yadav tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan siittiön kehittymistä ja miesten hedelmällisyyttä sääteleviä mekanismeja. Tulokset valottavat hedelmällisyyden mekanismeja ja auttavat ymmärtämään hedelmättömyyden syitä.