Asiasana: Lääketieteellinen biokemia ja genetiikka

FM Maria Taskisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin syöpä- ja kantasolujen toimintaa. Tutkimuksessa osoitettiin MASTL-nimisen proteiinin säätelevän syöpäsolujen tarttumis- ja liikkumiskykyä, jotka ovat tärkeitä syövän leviämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten solujen tarttuminen tukee kantasolujen toimintaa. Tutkimuksen tuloksista voi olla hyötyä sekä syöpälääkekehityksessä, että kantasolujen avulla tehtävässä tautien mallintamisessa ja hoidossa.

Ebf-transkriptiotekijät tunnetaan mesenkymaalisten kantasolujen säätelijöinä. Ne vaikuttavat niin rasvasolujen, hermosolujen kuin luuta muodostavien solujen, osteoblastien, erilaistumiseen. Kohdentamalla Ebf1- ja Ebf2-transkriptiotekijöiden poistogeenisyys osteoblastien esiasteisiin, FM Vappu Nieminen-Pihalan väitöstutkimuksessa pystyttiin aiempaa tarkemmin selvittämään näiden merkitystä ja yhteisvaikutuksia luunmuodostuksessa.

Luu on dynaaminen kudos, jota muokataan jatkuvasti luuta muodostavien osteoblastien ja luuta hajottavien osteoklastien toimesta. Turun yliopistossa väittelevän MSc Fan Wangin väitöstutkimuksessa saatiin uutta tietoa solu- ja molekyylitason mekanismeista luun ja ruston kehityksessä. Tutkimus osoittaa, että WNT1-geeni on keskeinen säätelijä luun aineenvaihdunnassa.

FM Johannes Merilahti tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia mekanismeja, joilla ihmisen solujen pinnan viestintämolekyylien, reseptorityrosiinikinaasien, toimintaa säädellään. Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa molekyylitason mekanismeista, jotka mahdollistavat monien näiden viestintämolekyylien toiminnan myös vaihtoehtoisella viestintätavalla. Tutkimustulokset voivat johtaa uusien lääkehoitojen kehittämiseen.

FM Martina Lerche selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten solun ympäristön fyysikaaliset ominaisuudet vaikuttavat solun toimintaan sen tarttumista välittävien proteiinien kautta. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että solun tarttumisreseptoreiden aktiivisuuden säätelyllä on tärkeä rooli rintarauhasen kehityksessä ja toiminnassa.

Sydäninfarkti ja sydämen vajaatoiminta ovat hoitojen kehittymisestä huolimatta edelleen tappavia ja alihoidettuja sairauksia. Uusia potentiaalisia lääkehoidon kohteita ja tautiriskiä ennustavia geenitekijöitä voidaan tunnistaa perustutkimuksen laajoilla seulontamenetelmillä, selviää LL Juho Helisteen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa tunnistettiin lupaavia, suoraan lääkityskohteiksi sopivia sydänsoluissa esiintyviä molekyylejä.

Alzheimerin tautiin liittyviä epigeneettisiä merkkiaineita voidaan havaita aivokudoksen lisäksi myös veressä, selviää FM Mikko Konkin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Nykyaikaisten perimäntutkimusmenetelmien avulla havaittavat merkkiaineet antavat uutta tietoa Alzheimerin taudin mekanismeista ja voivat tulevaisuudessa helpottaa taudin diagnosointia.

Suurin osa eturauhassyöpätapauksista etenee hitaasti, eikä välttämättä aiheuta juurikaan oireita. Jotkut tapauksista ovat kuitenkin aggressiivisia, jolloin syöpä etenee nopeasti ja voi lähettää etäpesäkkeitä. FM Elina Kaikkonen löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan perinnöllisiä geenivirheitä, joiden avulla voidaan mahdollisesti erottaa aggressiiviset eturauhassyövät hitaasti etenevistä syövistä. 

MSc Aki Stubb tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan erittäin monikykyisten kantasolujen fokaaliadheesiota superresoluutiomikroskopian avulla. Tutkimuksessaan Stubb paljasti monikykyisten kantasolujen fokaaliadheesioiden erityispiirteitä.