Tutkimuksessa löydettiin uusia syöpä- ja kantasoluja ohjailevia mekanismeja – Löydöksistä voi olla hyötyä syöpälääkkeiden ja kantasoluhoitojen kehityksessä (Väitös: FM Maria Taskinen, 28.10.2022, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)
FM Maria Taskisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin syöpä- ja kantasolujen toimintaa. Tutkimuksessa osoitettiin MASTL-nimisen proteiinin säätelevän syöpäsolujen tarttumis- ja liikkumiskykyä, jotka ovat tärkeitä syövän leviämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten solujen tarttuminen tukee kantasolujen toimintaa. Tutkimuksen tuloksista voi olla hyötyä sekä syöpälääkekehityksessä, että kantasolujen avulla tehtävässä tautien mallintamisessa ja hoidossa.
Solut voivat tarttua solunulkoiseen aineeseen sekä toisiin soluihin erilaisten solun pinnalla olevien reseptorien avulla. Integriinit ovat solukalvon läpäiseviä tarttumisreseptoreja, jotka ovat yhteydessä sekä solunulkoiseen aineeseen että solunsisäiseen tukirankaan. Aktiini-proteiinista muodostuvat säikeet ovat tärkeitä solutukirangan osia, jotka vaikuttavat solujen muotoon sekä supistumiskykyyn. Yhdessä integriinit sekä aktiinisäikeet mahdollistavat solujen liikkumisen.
– Tutkimuksemme yksi suurimmista löydöksistä oli se, että MASTL-niminen proteiini lisää syöpäsolujen aktiinitukirangan supistumiskykyä, mikä puolestaan lisää solujen liikkumiskykyä. Tällä on suuri merkitys syövän leviämisessä, Maria Taskinen kertoo.
MASTL-proteiinin on osoitettu aiemmin lisäävän syöpäpotilaiden huonoa ennustetta, mutta selvää syytä tälle ei ole aiemmin löydetty. Taskisen väitöskirjatutkimuksessa osoitettiin, että solujen liikkumiskyvyn lisäksi MASTL-proteiini lisää syöpäsolujen kantasolumaisia piirteitä. Kantasolut ovat soluja, jotka voivat jakautuessaan tuottaa joko uusia kantasoluja tai erilaistua aikuisen yksilön solutyypeiksi, esimerkiksi ihosoluiksi tai punasoluiksi.
– Syöpäkasvaimissa voi esiintyä niin sanottuja syöpäkantasoluja, jotka voivat selviytyä syöpähoidoista, vaikka muut kasvaimen solut kuolisivat, jatkaa jakautumista ja muodostaa myöhemmin uuden kasvaimen. Syöpäkantasolujen voidaan siis sanoa olevan tärkeä tekijä syövän uusiutumisessa ja leviämisessä. MASTL edesauttaa syöpäkantasolujen toimintaa, mikä osin selittää, miksi runsas MASTL-proteiinin esiintyminen lisää syöpäpotilaiden huonoa ennustetta.
Tuloksista eväitä eettiseen kantasolututkimukseen
Kantasoluja esiintyy myös alkioissa, joissa kantasolut ovat monikykyisiä. Tämä tarkoittaa sitä, että ne voivat erilaistua lähes miksi tahansa aikuisen ihmisen solutyypiksi. Ihmisen alkion kehityksen tutkiminen on haastavaa eettisistä syistä. Alkion kehitystä voidaan kuitenkin mallintaa laboratorio-olosuhteissa muuttamalla keinotekoisesti aikuisen soluja, esimerkiksi ihosoluja, monikykyisiksi kantasoluiksi. Viime aikoina on ollut kehitteillä menetelmiä, joilla pyritään mallintamaan mahdollisimman varhaisen alkion kehitysvaiheen kantasoluja kasvatusmaljoilla.
Maria Taskisen tutkimuksessa kuvaillaan integriinien ja aktiinisäikeiden merkitystä monikykyisten kantasolujen aikaisten kehitysvaiheiden mallintamisessa.
– Ihmisen kantasoluista alkion varhaisen kehityksen eri vaiheissa tiedetään vielä melko vähän. Tuloksemme voivat auttaa kehittämään menetelmiä, joilla voidaan tarkemmin mallintaa näitä vaiheita eettisesti ja turvallisesti kasvatusmaljoilla.
***
FM Maria Taskinen esittää väitöskirjansa ”Actin- and adhesion-mediated regulation of cell states – from cancer to stem cells ” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.10.2022 klo 12.00.
Vastaväittäjänä toimii professori James Bear (Pohjois-Carolinan yliopisto, Chapel Hills, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Johanna Ivaska (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen biokemia ja genetiikka.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
