Väitöstutkimuksesta uutta tietoa luunmuodostuksen transkriptionaalisesta säätelystä (Väitös: FM Vappu Nieminen-Pihala, 30.4.2022, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)
Ebf-transkriptiotekijät tunnetaan mesenkymaalisten kantasolujen säätelijöinä. Ne vaikuttavat niin rasvasolujen, hermosolujen kuin luuta muodostavien solujen, osteoblastien, erilaistumiseen. Kohdentamalla Ebf1- ja Ebf2-transkriptiotekijöiden poistogeenisyys osteoblastien esiasteisiin, FM Vappu Nieminen-Pihalan väitöstutkimuksessa pystyttiin aiempaa tarkemmin selvittämään näiden merkitystä ja yhteisvaikutuksia luunmuodostuksessa.
Luunmuodostusta ja luun aineenvaihduntaa säätelevät useat eri tekijät sekä signalointireitit. Tähän prosessiin osallistuvat transkriptiotekijät säätelevät luuta muodostavien osteoblastien, luunsyöjäsolujen eli osteoklastien sekä rustosolujen erilaistumista.
Vappu Nieminen-Pihalan väitöstutkimuksen kohteena olleet Ebf-transkriptiotekijät ovat keskenään rakenteeltaan hyvin samankaltaisia. Niiden on epäilty toimivan keskenään yhteistyössä eri solutyyppien erilaistumisen säätelyssä, sekä pystyvän mahdollisesti korvaamaan toisensa.
Luustovaikutusten tulkinta globaalisti poistogeenisissä hiirimalleissa on haastavaa, sillä Ebf1 ja Ebf2 ilmenevät useissa eri kudostyypeissä. Nieminen-Pihalan tutkimuksessa poistogeenisyys rajattiin osteoblastien esiasteisiin ja näin edelleen luuhun.
– Ebf1-geenin suhteen poistogeeninen hiirimalli osoitti Ebf1:n vaikutuksen luunmuodostukseen olevan riippuvainen luuta muodostavien solujen kehitysasteesta. Ebf1 edistää varhaisten luusolujen erilaistumista, mutta myöhäisemmässä vaiheessa se heikentää luun kertymistä. Tutkimuksen perusteella Ebf1 myös toimii luunmuodostuksen kannalta kriittisen Osterix-tekijän säätelijänä, Nieminen-Pihala kertoo.
Tutkimuksessa selvisi lisäksi, että kahden Ebf-ryhmän säätelytekijän samanaikainen puute johti iän myötä etenevään luumassan lisääntymiseen. Myös sukupuolella näytti olevan vaikutusta siihen, miten Ebf1- ja Ebf2-geenin poistogeenisyys hiirimallissa ilmeni. Väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat Ebf1- ja Ebf2-transkriptiotekijöiden merkitystä luunmuodostuksen säätelyssä.
– Ymmärtämällä paremmin Ebf-transkriptiotekijöiden spesifejä vaikutuksia osteoblastien erilaistumisessa, olemme askeleen lähempänä mesenkymaalisten kantasolujen hyödyntämistä luuvaurioiden korjaamisessa sekä tulevaisuuden lääkekehityskohteena, Nieminen-Pihala päättää.
***
FM Vappu Nieminen-Pihala esittää väitöskirjansa ”Transcription factors Ebf1 and Ebf2 in bone metabolism” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 30.4.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
> Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä
Vastaväittäjänä toimii professori Hanna Taipaleenmäki (Ludwig-Maximilians-Universität München, Saksa) ja kustoksena apulaisprofessori Riku Kiviranta (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen biokemia ja genetiikka.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: vamani@utu.fi
