Asiasana: molekyylilääketieteen tohtoriohjelma (TuDMM)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Genomin pimeän puolen pitkät ei-koodaavat RNA:t säätelevät ihon okasolusyövän kasvua ja leviämistä (Väitös: FM Minna Piipponen, 9.8.2019, iho- ja sukupuolitautioppi)

Ihosyövät ovat yleisimpiä syöpiä maailmassa ja niiden esiintyvyys on kasvussa. FM Minna Piipponen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ihon levyepiteelisyövässä (okasolusyövässä) poikkeuksellisesti ilmentyvien, aiemmin tuntemattomien pitkien ei-koodaavien RNA-molekyylien merkitystä ihosyövän kehittymisessä. Tutkimuksessa löydetyt ja karakterisoidut pitkät ei-koodaavat RNA:t, PICSAR ja PRECSIT, voivat toimia uusina spesifisinä merkkiaineina nopeasti etenevän tai leviävän okasolusyövän havaitsemisessa sekä uusien hoitomuotojen kohteina.

Suolistomikrobiston epätasapaino voi aiheuttaa maksan rasvoittumista (Väitös: FM Anniina Keskitalo, 14.6.2019, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

FM Anniina Keskitalo tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan suolistobakteerien roolia ei-alkoholiperäisen rasvamaksan synnyssä ja ehkäisyssä. Tutkimus osoitti, että suolistomikrobistoa muokkaamalla voidaan vaikuttaa hiirten aineenvaihduntaan ja maksan rasvoittumiseen. Tulokset antavat viitteitä siitä, että tietyt suolistobakteerit saattavat pystyä suojaamaan rasvamaksalta, kun taas epäsuotuisat suolistomikrobiston muutokset voivat olla haitaksi maksan terveydelle.

Väittelijä selvitti neurofibromatoosi-sairauden etenemistä solutasolla (Väitös: insinööri (YAMK) Paula Pennanen, 8.6.2019, solubiologia ja anatomia)

Perinnölliseen neurofibromatoosiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, joten on tärkeää tuntea tarkemmin sairauteen liittyvät solutapahtumat. Paula Pennanen osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että neurofibromatoosiin liittyvien ihon hyvälaatuisten kasvainten solujen jakautuminen lisääntyy huomattavasti sukupuolihormonien vaikutuksesta. Pennanen tutki luunsyöjäsolujen muodostumista säätelevää soluviestintää ja havaitsi, kuinka tumat voivat siirtyä solusta toiseen.

Sidekudosmolekyyli dekoriinin geeniterapia tarjoaa uuden mahdollisuuden taistella syöpiä vastaan tulevaisuudessa (Väitös: FM Marie Nyman, 11.5.2019, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

FM Marie Nyman tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan soluväliaineen keskeisen sidekudosmolekyylin dekoriinin ilmentymistä ja merkitystä ihmisen epiteeliperäisissä syövissä. Tutkimuksessa selvisi, että virtsarakon syövän, paksusuolisyövän tai ulkosynnyttimien syöpien syöpäsolut eivät ilmentäneet dekoriinia. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että dekoriiniin perustuvalla geeniterapialla on mahdollista ehkäistä tutkittuja syöpiä edustavien solujen pahanlaatuista käyttäytymistä soluviljelyolosuhteissa.

Molekyylilääketieteen tohtoriohjelma (TuDMM)

Molekyylilääketiede tutkii molekyylitasolla tautien syntymekanismeja ja niiden diagnoosi- ja hoitokeinoja. Molekyylilääketieteen eri tutkimusaloille on tyypillistä vankan perustutkimusosaamisen lisäksi vahva panostus translationaaliseen tutkimukseen, jossa pyritään perustutkimuksessa saadun tiedon hyödyntämiseen kliinisessä tutkimuksessa ja toisaalta potilasnäytteiden hyödyntämiseen sairauksien taustalla olevien mekanismien selvittämisessä ja hoitokohteiden identifioinnissa.