Sidekudosmolekyyli dekoriinin geeniterapia tarjoaa uuden mahdollisuuden taistella syöpiä vastaan tulevaisuudessa (Väitös: FM Marie Nyman, 11.5.2019, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)
FM Marie Nyman tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan soluväliaineen keskeisen sidekudosmolekyylin dekoriinin ilmentymistä ja merkitystä ihmisen epiteeliperäisissä syövissä. Tutkimuksessa selvisi, että virtsarakon syövän, paksusuolisyövän tai ulkosynnyttimien syöpien syöpäsolut eivät ilmentäneet dekoriinia. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että dekoriiniin perustuvalla geeniterapialla on mahdollista ehkäistä tutkittuja syöpiä edustavien solujen pahanlaatuista käyttäytymistä soluviljelyolosuhteissa.
Soluväliaineen molekyyleillä on nykytietämyksen perusteella kudosten rakennetta ylläpitävän ominaisuutensa lisäksi tärkeä tehtävä kudosten toiminnoille. Vaikuttamalla soluväliaineen koostumukseen voidaan vaikuttaa myös kudosten toimintoihin ja niissä mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin.
Soluväliaineen merkitys syöpäkasvainten synnyssä ja etenemisessä on tänä päivänä yleisen kiinnostuksen kohde. Tämä pätee myös soluväliaineessa runsaana esiintyvään sidekudosmolekyyli dekoriiniin, jolla on osoitettu olevan onkosuppressiivinen, eli syöpien kasvua estävä vaikutus.
– Dekoriini on sidekudosväliaineessa esiintyvä proteoglykaani, jolla on kyky säädellä solujen jakautumista. Vaikka sen ilmentymistä on tutkittu aiemmin monissa eri syöpäkasvaimissa, näiden tutkimusten perusteella on jäänyt epäselväksi, pystyvätkö varsinaiset syöpäsolut ilmentämään sitä, Turun yliopistossa väittelevä Marie Nyman kertoo.
Nymanin tutkimus osoittaa kiistatta, etteivät tarkastelun kohteina olleissa virtsarakon ja ulkosynnyttimien syöpien tai paksusuolisyövän syöpäsolut ilmennä lainkaan dekoriinia. Kyseisten syöpien soluilta siis puuttuu kyky tuottaa tätä syövän kasvua tehokkaasti estävää sidekudosmolekyyliä.
Dekoriinin geeniterapia ehkäisee kasvainten muodostumista soluviljelyolosuhteissa
Koska syöpäsolut eivät itse tuota dekoriinia, molekyylillä saattaa olla suuri rooli syöpätautien vastaisessa kamppailussa tulevaisuudessa. Nyman tarkasteli tutkimuksessaan myös sitä, miten dekoriinin geeniterapialla voitaisiin vaikuttaa pahanlaatuisiin syöpäsoluihin.
– Kun dekoriinin komplementaarinen DNA-juoste siirrostettiin virusvälitteisesti tutkittuja syöpiä edustaviin pahanlaatuisiin soluihin soluviljelyolosuhteissa, solujen pahanlaatuinen käyttäytyminen rajoittui merkittävästi. Esimerkiksi niiden jakaantuminen ja kyky muodostaa kasvaimia estyivät ratkaisevasti, Nyman sanoo.
Yhdeksi mahdolliseksi vaikutusmekanismiksi paljastui epidermaalisen kasvutekijän reseptorin ErbB2/HER2 alentunut ilmentyminen ja aktiivisuus.
– Tutkimustulokseni tarjoavat vankan perustan jatkotutkimuksille, joiden päämääränä on onnistua kehittämään täysin uusi, dekoriiniin pohjautuva liitännäishoito ihmisillä yleisimmin esiintyvien epiteeliperäisten syöpien nujertamiseksi tulevaisuudessa, väittelijä päättää.
***
FM Marie Nyman esittää väitöskirjansa ”Expression and role of decorin in human epithelial cancers - with special reference to bladder, colon and vulva carcinomas” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 11.5.2019 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro auditorio, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Seppo Nikkari (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Kati Elima (Turun yliopisto). Väitöksen alana on lääketieteellinen biokemia ja genetiikka.
Väittelijän yhteystiedot: 040 5811 088, marie.nyman@utu.fi
Sinua voisi kiinnostaa myös
Tekoälyn vastuullinen hallinta vaatii organisaatioilta toimenpiteitä (Väitös: KTM Teemu Birkstedt, 22.11.2024, tietojärjestelmätiede)
