Asiasana: molekyylilääketieteen tohtoriohjelma (TuDMM)

Alzheimerin tautiin liittyviä epigeneettisiä merkkiaineita voidaan havaita aivokudoksen lisäksi myös veressä, selviää FM Mikko Konkin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Nykyaikaisten perimäntutkimusmenetelmien avulla havaittavat merkkiaineet antavat uutta tietoa Alzheimerin taudin mekanismeista ja voivat tulevaisuudessa helpottaa taudin diagnosointia.

FM Ruth Fair-Mäkelä löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia tapoja, joilla imusolmukkeen lymfaendoteelisolut säätelevät valkosolujen ja vasta-aineiden kulkua imusolmukkeeseen. Tutkimuksen tulokset lisäävät tietoa siitä, miten imusolmuke säätelee siihen kohdistuvaa liikennettä solutasolla ja antavat uusia mahdollisuuksia muun muassa terapeuttisten vasta-aineiden hyödyntämiseen.

FM Johanna Lilja löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat solujen kykyyn tarttua ympäristöönsä, liikkua, säädellä solunulkoisen väliaineen koostumusta sekä solunsisäistä signalointia. 

Kartiek Kanduri löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan useita uusia tekijöitä, jotka voivat säädellä T-solujen erilaistumista ja toimintaa. T-solujen toiminnan säätelyn ymmärtäminen tarjoaa uusia keinoja immuunivälitteisten tautien hoitamiseksi.  

Suurin osa eturauhassyöpätapauksista etenee hitaasti, eikä välttämättä aiheuta juurikaan oireita. Jotkut tapauksista ovat kuitenkin aggressiivisia, jolloin syöpä etenee nopeasti ja voi lähettää etäpesäkkeitä. FM Elina Kaikkonen löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan perinnöllisiä geenivirheitä, joiden avulla voidaan mahdollisesti erottaa aggressiiviset eturauhassyövät hitaasti etenevistä syövistä. 

FM Julia Cuellar tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten borreliabakteeri aiheuttaa pitkäaikaisen infektion ihmisessä. Tutkimus osoitti, että borreliabakteeri säilyy elinkykyisenä BmpD-proteiinin avulla. Lisäksi biglykaani-kudosmolekyyli vaikutti borreliabakteerin infektion leviämiseen. Tulokset edistävät uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehitystä.

Turun yliopistossa väittelevä Anna Kazakova kehitti uuden, kustannustehokkaan ja vähemmän aikaa vievän monianalyyttimääritystestin, jota voidaan hyödyntää laaja-alaisesti virusinfektioiden diagnosoinnissa ja rokotteiden immuunivasteen mittaamisessa. Kazakova käytti uutta testiä selvittäessään varhaislapsuuden yleisten hengitysinfektioiden esiintyvyyttä ja tautitaakkaa sekä analysoidessaan influenssarokotteiden aikaansaamaa immuunivastetta aikuisilla. 

MSc Aki Stubb tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan erittäin monikykyisten kantasolujen fokaaliadheesiota superresoluutiomikroskopian avulla. Tutkimuksessaan Stubb paljasti monikykyisten kantasolujen fokaaliadheesioiden erityispiirteitä.

Turun yliopistossa väittelevä Norma Jäppinen tarkasteli väitöskirjassaan veri- ja imusuoniston sisintä solukerrosta, endoteelia. Väittelijä osoitti, että tietyissä endoteelisoluissa ilmentyvä proteiini PLVAP on ensiarvoisen tärkeä sekä immuunipuolustuksen solujen liikkumiselle, että niiden oikealle kokoonpanolle aikuisissa kudoksissa.

Virtsarakon syövän ennuste vaihtelee taudin vaikeusasteen mukaan. LL Minna Tervahartialan Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus antaa viitteitä siitä, että immunologiset tekijät voivat ennustaa virtsarakon syövän taudinkulkua ja hoitojen vastetta, ja helpottaa näin oikean hoidon valintaa.