Borreliabakteerin taudinaiheuttamiskyvystä uutta tietoa (Väitös: FM Julia Cuellar, 13.3.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)
FM Julia Cuellar tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten borreliabakteeri aiheuttaa pitkäaikaisen infektion ihmisessä. Tutkimus osoitti, että borreliabakteeri säilyy elinkykyisenä BmpD-proteiinin avulla. Lisäksi biglykaani-kudosmolekyyli vaikutti borreliabakteerin infektion leviämiseen. Tulokset edistävät uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehitystä.
Lymen borrelioosi on yleisin puutiaisten levittämä infektiotauti Suomessa. Taudinaiheuttaja eli borreliabakteeri siirtyy puutiaisen pureman kautta ihmisen ihonalaisiin kudoksiin. Ilman antibioottihoitoa borreliabakteeri leviää verenkierrossa eri kudoksiin. Taudin levinneessä vaiheessa potilailla on usein pitkäaikaisia tulehdusoireita esimerkiksi nivelissä tai ihossa.
Borreliabakteeri on selviytyjä
Borreliabakteeri on tunnettu jo 40 vuotta, mutta vielä ei tiedetä kaikkia tekijöitä, jotka vaikuttavat sen infektiokykyyn. Se kuitenkin tiedetään, että borreliabakteerilla on lähes olematon aineenvaihduntakyky. Borreliabakteeri selviää hengissä puutiaisissa, eläimissä ja ihmisissä ottamalla talteen tärkeitä ravintoaineita isännän kudosympäristöstä.
Julia Cuellar osoitti, että borreliabakteerin BmpD-proteiini siirtää elintärkeitä RNA/DNA-rakennusmolekyylejä ihmisen kudoksista bakteerisolun sisälle.
– Aikaisemmin BmpD-proteiinin ajateltiin sijaitsevan borreliabakteerin pinnalla ja sitoutuvan isännän kudosrakenteisiin. Tutkimustuloksemme osoittivat, että BmpD-proteiini sijaitseekin bakteerin sisäkalvolla, jossa se siirtää RNA/DNA-rakennusmolekyylejä borreliabakteerin sisään, Julia Cuellar kertoo.
Lisäksi Cuellar osoitti hiirimallin avulla, että biglykaani-kudosmolekyyli vaikutti borreliabakteerin leviämiseen ja isäntäeläimen tulehdusvasteeseen.
Uusia lääkkeitä borrelioosin hoitoon
Borrelioosiin ei ole rokotetta. Rokotekehitys on hidasta, koska toimivaa rokoteantigeeniä ei ole vielä löytynyt. Cuellarin tutkimustulokset osoittivat, ettei BmpD-proteiini sovellu rokoteantigeeniksi, mutta tiedot sen rakenteesta ja toiminnasta tarjoavat uusia sovellusmahdollisuuksia.
– Tulevaisuudessa olisi mahdollista kehittää uusia antibioottien kaltaisia lääkkeitä, jotka häiritsevät borreliabakteerin aineenvaihduntaa ja estävät sen lisääntymisen ihmisen kudoksissa, Cuellar pohtii.
Suomessa borrelioosi oli yleinen infektio jo 50 vuotta sitten
Suomessa uutisoinnit puutiaisten maantieteellisestä levinneisyydestä ja puutiaisten välittämien tautien lisääntymiset ovat arkipäivää. Osana Cuellarin väitöstutkimusta selvisi, että vuosina 1968–1972 ympäri Suomea kerätyt seeruminäytteet sisälsivät borreliavasta-aineita viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2011 kerätyt näytteet.
– Tulos auttaa ymmärtämään, että borrelioosi-infektioita on tänä päivänä huomattavasti vähemmän, mikä johtuu osittain siitä, että nykyään borrelioosi osataan tunnistaa ja hoitaa, Cuellar huomauttaa.
***
FM Julia Cuellar esittää väitöskirjansa Studies on the pathogenesis and historical seroprevalence of Lyme borreliosis in Finland julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.3.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tarja Sironen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jaana Vuopio (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia.
Väittelijän yhteystiedot: 0442726077, julia.cuellar@utu.fi
Väittelijän kuva
