Väittelijä paljasti uutta tietoa T-solujen säätelystä (Väitös: FM Kartiek Kanduri, 5.6.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)
Kartiek Kanduri löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan useita uusia tekijöitä, jotka voivat säädellä T-solujen erilaistumista ja toimintaa. T-solujen toiminnan säätelyn ymmärtäminen tarjoaa uusia keinoja immuunivälitteisten tautien hoitamiseksi.
T-solut ovat keskeisiä elimistön puolustusjärjestelmän toiminnalle. Immuunivasteen aikana ne erikoistuvat toiminnallisesti erilaisiksi alatyypeiksi. T-solujen häiriintynyt toiminta voi kuitenkin aiheuttaa tulehduksellisia sairauksia kuten MS-tautia, tyypin 1 diabetesta ja nivelreumaa.
Kartiek Kanduri selvitti Turun biotiedekeskuksessa toteuttamassaan väitöstutkimuksessa, millaisia geenejä ja soluviestintäreittejä ihmisen valkosolu käyttää kehittyessään tulehdusta aiheuttavaksi soluksi.
Tutkimuksessa Kanduri yhdisti monipuolisesti koko genomin kattavia ns. omiikkamenetelmiä sekä syväsekvensointia ja tiedonlouhintaa, joiden avulla pystyttiin luomaan kokonaiskuva siitä, mitä T-soluissa tapahtuu, kun ne muuttuvat tulehdusta aiheuttaviksi.
– Tunnistimme näiden menetelmien avulla useita uusia tekijöitä, jotka välittävät transkriptiotekijä STAT3:n säätelemää T-solujen erilaistumista tulehduksellisiksi Th17-soluiksi, Kanduri kertoo.
Kanduri havaitsi, että STAT3 sitoutui moniin sellaisiin genomin säätelykohtiin, jotka on liitetty autoimmuunisairauksiin. Tutkimus paljasti myös useita aikaisemmin tuntemattomia ei-koodaavia pitkiä RNA-molekyylejä, joita solut säätelivät spesifisesti erilaistumisen varhaisessa vaiheessa.
– Monet geenien aktivoitumista säätelevistä kohdista sijaitsevat genomin alueilla, joilla ei aikaisemmin ajateltu olevan merkitystä. Havaitsimme kuitenkin, että kyseisissä kohdissa on usein immuunivälitteisiin sairauksiin altistavia geneettisiä muutoksia, jotka voivat osallistua taudin syntyyn muokkaamalla immuunivastetta, Kanduri selittää.
Löydökset avaavat uusia näkymiä ja luovat uuden pohjan immuunivälitteisten sairauksien syntymekanismien tutkimiseksi.
Väitöskirjan osatutkimukset julkaistiin arvostetuissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa Genome Medicine, Cell Reports ja Nature Immunology.
***
MSc Kartiek Kanduri esittää väitöskirjansa ”Integration of genome-wide datasets to understand regulation of human T-helper cell differentiation” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.6.2020 klo 12.00.
Turun yliopiston väitöstilaisuuksia ei koronavirustilanteen vuoksi järjestetä yleisötilaisuuksina. Väittelijä, vastaväittäjä ja kustos ovat vähintään ääniyhteydessä. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/86838874916?pwd=b3lkdWNiTGdWRGw5V2NybzB3amJZUT09
Vastaväittäjänä toimii professori Garry Wong (University of Macau, Kiina) ja kustoksena akatemiaprofessori Riitta Lahesmaa (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia.
Väitöskirjan lukukappale on yliopiston Natura-rakennuksen infopisteessä (kulku Vesilinnantien puoleisen ulko-oven kautta: Vesilinnantie 3, 20500 Turku), josta sitä voi pyytää puhelimitse (numero ulko-ovessa) arkisin klo 9–15 päivystävältä henkilökunnalta paikan päällä tutustuttavaksi.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: 0458787679, kartiek.kanduri@utu.fi
